Tässäkö on uusi Adele? Ainakin irlantilainen Imelda May, 42, olisi viimein ansainnut suuren yleisön huomion. Upeaääninen laulaja on pitkään ollut nousemassa supertähtien luokkaan – hän esiintyi viime kesänä Porissakin.

May tunnetaan uuden aallon rockabillyn tulkitsijana, mutta hänen keväällä julkaistu viides levynsä Life Love Flesh Blood häikäisee monipuolisuudellaan.

May nieleskelee sydänsuruja savuisessa jazzkellarissa (Black Tears), mistä hän siirtyy folkin sävelin muistelemaan tyttövuosiaan Dublinissa (The Girl I Used To Be). Välillä pohditaan iäisyyskysymyksiä gospel-hengessä (When It’s My Time).

Kappaleista on mahdoton nostaa yhtä suosikiksi, ja yhtä vaikea on määritellä levyn tyyliä. Edellä mainittujen lisäksi kun mukana on myös monta särmikästä rock-revitystä, joissa laulajan ääni kuulostaa jo melkein raa’alta.

Imelda May on säveltänyt ja sanoittanut koko levyn, eikä vasta lapsensa isästä eronnut artisti ole sanoituksissa säästellyt tunteitaan. Hänen mukaansa uudella levyllä onkin kaikki: rakastuminen, seksi, perhe, ero ja kuolema.

Tätä naista on pakko päästä kuuntelmaan lavalla.

Teksti: Outi Rastas

Arvio löytyy Eevan numerosta 6/2017.