Iida Turpeinen & 20 kysymystä: ”Paras päätökseni oli kieltäytyä vakitöistä”
Iida Turpeinen pelkää, ettei ihmiskunta opi virheistään, haluaisi osata keskustella napakasti ja iloitsee siitä, että perheen kissa sopeutui vauvaan alkuhankaluuksien jälkeen.
Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea?
En ole varma, onko sellaista. Kirja, johon itse palaan, on Kristiina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri. Se on ehkä kaunein suomen kielellä kirjoitettu romaani.
Minkä taidon haluaisit osata?
Haluaisin osata korjata vaatteita. En osaa tehdä neulalla ja langalla mitään.
Mitä pelkäät?
Sitä, että ihmiskuntana emme opi mitään historiasta.
Mikä on lempiäänesi?
Lokkien kirkuna. Kun se alkaa keväällä, muistan taas, miltä kesä kuulostaa.
Millaisessa tilanteessa valehtelet?
Kun valehteleminen ei muuta lopputulosta, mutta nopeuttaa asioita. Esimerkiksi, kun lehtimyyjä soittaa ja tiedän, että en aio tilata lehteä. Saatan sanoa olevani kokouksessa, vaikka oikeasti olen kahvilla itseni kanssa.
Kuka on muuttanut elämäsi?
Stellerinmerilehmä Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Sen näkemisestä syntyi Elolliset-esikoisromaanini idea.
”Haluaisin olla napakka keskustelija.”
Mitä sanaa tai lausetta käytät liikaa?
Minä voin hoitaa! Kun sitten olen taas hirveässä kiireessä hoitamassa jotain asiaa, mietin, miksi menin taas sanomaan niin.
Mihin tuhlaat?
Kirjoihin. Niiden ostaminen tuottaa minulle aivan suunnatonta iloa.
Jos voisit muuttaa yhden asian itsessäsi, mikä se olisi?
Haluaisin olla napakka keskustelija.
Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi?
Sitä, että onnistuin kirjoittamaan kirjan päivätöiden ja lapsiperhearjen ohessa.
Mikä on arvokkain omaisuutesi?
Luonnontieteellisen piirtäjän Hilda Olssonin piirtämät planssit merilehmästä. Hilda esiintyy myös romaanissani, ja minusta on ihanaa omistaa pieni pala historiaa.
Jos saisit olla joku muu yhden päivän ajan, kuka olisit?
Haluaisin olla biologi, joka tekee kenttätutkimusta jossain kiinnostavassa paikassa, esimerkiksi Sumatralla.
”Läheisten toivoisin muistavan, että kanssani oli hyvä ja merkityksellistä olla.”
Mitä toivot, että sinusta muistetaan kuolemasi jälkeen?
Että elin mielenkiintoisen ja omannäköisen elämän. Läheisten toivoisin muistavan, että kanssani oli hyvä ja merkityksellistä olla.
Mikä on paras tekemäsi päätös?
Kieltäytyä oman alani vakituisesta työstä ja lähteä väitöskirjatutkijaksi. Ilman sitä päätöstä romaaniani ei olisi syntynyt.
Mikä on lempipaikkasi maailmassa?
Sukumökkimme.
Mikä on hyödyllisin rutiinisi?
Päiväunet, jotka nykyään nukun myös työpaikalla.
Minkä neuvon antaisit nuoremmalle itsellesi, jos voisit?
Ei kannata ottaa itseään niin hirveän vakavasti.
”Tärkeä viime aikojen mielenmuutos liittyi rescuekissaamme.”
Mitä olet oppinut rakkaudesta?
Rakkaus on tarkoittanut eri aikoina eri asioita. Opin sen, kun kirjoitin romaaniani ja perehdyin läheisesti eri vuosisadoilla eläneiden ihmisten elämään.
Minkä suhteen muutit viimeksi mieltäsi?
Muutan mieltäni koko ajan. Tärkeä viime aikojen mielenmuutos liittyi rescuekissaamme. Kun perheeseemme tuli vauva, kissa ei oikein sopeutunut muutokseen. Olimme jo päättäneet luopua kissasta, mutta annoimme Miolle vielä mahdollisuuden. Nykyään kissa ja lapsemme ovat kuin paita ja peppu.
Mikä herättää sinussa toivoa?
Mietin tätä asiaa luonnon tilan kautta. Se on aika hälyttävä, mutta olemme ennenkin tehneet isoja muutoksia nopeasti.
Kuuntele Iida Turpeisen haastattelusta tehty podcast täältä.
