Ihotautien erikoislääkäri Erja Jalonen, 36, Helsinki:

Joka viidennellä suomalaisella on taipumusta atooppiseen ihoon. Se ei välttämättä tarkoita hankalaa atooppista ihottumaa, vaan sitä, että iho kiristelee ja kuivuu tai se voi kutista sekä hilseillä. Talvi pahentaa oireita.

Kun ilma kylmenee ja ilmankosteus vähenee, ihon suojakerroksen toiminta häiriintyy. Siksi iho on herkempi ulkoisille ärsykkeille. Sen oma kosteus myös haihtuu talvella helpommin kuin kesällä.

Suuret lämpötilanvaihtelut rasittavat erityisesti herkkää couperoottista ihoa, joka on taipuvainen rosaceaan eli ruusu­finniin. Pahimmillaan kasvot helottavat pysyvästi ja on kipeitä finnejä.

Huomaan vastaanotolla, että sateisena, tavallista lämpimämpänä talvena atooppinen ihottuma ei pahene yhtä rajusti kuin pakkastalvena.

Toisaalta pimeyskin on haitallista, sillä sopiva määrä aurinkoa vahvistaa ihoa ja vähentää ihotulehduksia.

Nyt erityisen koville joutuvat kasvot ja kädet, joiden­ iho on paljon tekemisissä kuivan ja kylmän ilman kanssa. Vartalon ihoa suojaavat vaatteet.

Kiristävä tunne on merkki siitä, että iho tarvitsee lisää kosteutta.

Ennaltaehkäisy on paras hoitokeino. Jos kuivumiseen ei heti reagoi, edessä voi olla iso haaste.

Ihon hankaaminen pesusienillä ja harjoilla kannattaa unohtaa kokonaan. Se häiritsee suojakerroksen tasapainoa, mistä voi seurata iho-ongelmia.

Vaihdan talvella suihkugeelin ja käsisaippuan voidemaiseen pesunesteeseen.

Suihkun jälkeen rasvaan koko vartaloni ja levitän yöksi kasvoilleni yövoiteen, joka on rasvaisempi kuin kesällä käyttämäni voide.

Päivällä kasvojani suojaa kosteuttajan lisäksi meikki. Käytän aurinkosuojaa ympäri vuoden. Talvisin levitän iholle meikkivoiteen, jossa on suojakerroin 15–25. Jos ulkoilen aurinkoisella säällä, käytän talvellakin suojakerrointa 30–50.

Käsiä pestään nyt paljon, ja niiden iho on kosketuksissa esimerkiksi kemikaalien ja lian kanssa.

Mikäli käsiä ei rasvaa, sormenpäihin voi tulla kipeitä halkeamia, joita joutuu rasvaamaan yhä enemmän.

Halkeamien paraneminen voi kestää useita päiviä, ja ne voivat altistaa bakteeritulehduksille.

Kun ihon pinta on rikki, käsien käyttäminen on vai­keampaa. Suojaa kädet hansikkailla aina siivotessa ja tiskatessa.

Rasvaan myös jalat joka ilta. Jalkapohjani kuivuvat herkästi. Säilytän yöpöydällä jalkavoidetta, jossa on karbamidia. Se vahvistaa ihon suojakerrosta, jolloin kosteus ei haihdu yhtä paljon.

Ulkoilu on aina ollut juttuni. On ihanaa, kun voi vain olla ulkona.

Lapseni ovat pieniä, joten ulkoilu on nyt pitkälti erilaisten talvilajien opettelua. Lisäksi käyn juoksemassa aina, kun ehdin.

Ulkoilusta ei tarvitse tinkiä talvellakaan, vaikka kärsisi pahoistakin iho-ongelmista. Silloin on vain tärkeää suojata iho hyvin vaatteilla. Kypärämyssy on hyvä keksintö!

Pelkät voiteet eivät riitä suojaksi. Ne voivat jopa lisätä paleltumisriskiä.

Jos on iho-ongelmia, niistä voi tulla tarvittaessa keskustelemaan ihotautilääkärin kanssa.

Pienetkin muutokset ihonhoidossa voivat auttaa rauhoittamaan kutiavan hiuspohjan tai punoittavan ihon. Silloin on yksi murhe vähemmän.”