Hyaluronihappo on hapokkaasta nimestään huolimatta sokerimolekyyli, jota elimistö tuottaa luonnollisesti. Sitä löytyy lähes kaikissa kudoksista, kuten ihosta, silmistä ja sidekudoksesta.

Mikään uusi löytö hyaluronihappo ei ole. Jo vuonna 1934 saksalainen biokemisti Karl Meyer ja hänen kollegansa John Palmer kirjoittivat Journal of Biological Chemistry -lehteen artikkelin lehmän silmän lasiaisesta eristetystä polysakkaridista, jolla oli epätavallisen suuri molekyylipaino.

Tuota polysakkaridia on hyödynnetty sittemmin silmäleikkauksissa, nivelrikon hoidossa sekä esteettisessä ihonhoidossa. Alun perin hyaluronihappoa valmistettiin kukonhelttauutteesta, nykyään bakteerifermentaatiolla.

Ikääntyvä keho tuottaa hyaluronihappoa, kuten lähes kaikkea muutakin, vuosi vuodelta vähemmän. Ihossa hyaluronihapon väheneminen näkyy lähinnä veltostumisena, kuivuutena, sameutena ja juonteina. Siksi hyaluronihappoa sivellään iholle nykyään myös ulkoisesti.

Hyaluronihappo pystyy sitomaan itseensä jopa tuhat kertaa painonsa verran vettä. Juuri siksi se on erittäin suosittu ainesosa etenkin kosmetiikassa ja ihon alle ruiskutettavista täyteainehoidoissa.

Hyaluronihappo myös tehostaa ihon uudistumista ja ihon kimmoisuudesta vastaavien elastiinin ja kollageenin muodostumista ihossa. Hyaluronihappo on siis täydellinen anti age -ainesosa, ja vieläpä hyvin siedetty sellainen – toisin kuin esimerkiksi retinoli, joka liikaa käytettynä saattaa ärsyttää ihoa.

Kosteusvoiteiden, kosteuttavien naamioiden ja seerumeiden lisäksi hyaluronihappoa käytetään myös tuotteissa, joiden nimessä on sana ”plumper” tai termi ”plumping”, eli sillä pyritään saamaan iho ja huulet näyttämään täyteläisemmiltä.

Hyaluronihappo sopii kaikille ihotyypeille. Se sopii jopa rasvaisen ihon kosteutukseen, sillä hyaluronihapon etu on se, että se kosteuttaa ilman rasvaista tunnetta eikä tuki ihohuokosia.

Hyaluronihappoa sisältäviä tuotteita voi käyttää läpi vuoden, sillä toisin kuin muut ihonhoidossa käytettävät hapot (hyaluronihappohan ei edes ole happo), se ei ärsytä ihoa tai aiheuta pigmenttimuutoksia edes kaikista aurinkoisimpaan aikaan.

Oikeastaan päinvastoin: auringossa kuivunut iho pikemminkin elpyy ja pehmenee, kun käyttää kosteutta sitovaa hyaluronihappoa. Siksi sitä on usein myös after sun -tuotteissa. Mutta hyaluronihappoa sisältäviä tuotteita kannattaa käyttää etenkin talvisin, sillä se pystyy sitomaan kosteutta ihoon jopa rutikuivasta sisäilmasta.

Hyaluronihappo sopii myös ”sekakäyttöön”: sitä voi käyttää hyvin usean muun anti age -ainesosan kanssa, kuten C-vitamiinin, E-vitamiinin ja retinolin kanssa.

Ihan lähiaikoina hyaluronihappoa on alettu käyttää myös hiustenhoitotuotteissa. Se on kevyt ja tahmaamaton mutta tehokkaasti kosteuttava.

Hyaluronihappo toimii itsessään täyteaineena. Siksi sitä on ihon alle injektoitavissa täyteaineissa, kuten esimerkiksi Restylanessa ja Juvèdermissa, joilla pullistetaan huulia ja palautetaan poskipäille niiden iän myötä kadottama pyöreys.

Hyaluronihappoa käytetään perinteisten voiteiden ja naamioiden sekä täyteaineiden lisäksi esimerkiksi mesoterapiassa, jossa vaikuttavat aineet viedään ihoon sarjapistoksilla. Mesoterapiassa hyalurohapon lisäksi ihoon viedään muun muassa vitamiineja, peptidejä, ja hivenaineita.

Ainesosaluetteloista aine löytyy nimillä hyaluronic acid, sodium hyaluronate, natriumhyaluronat tai sodium hyaluronate crosspolymer.

Monet hyaluronihapposeerumit sisältävät hyaluronihappoa noin 0,25%–2%. Etenkin hyvin kuivaihoisilla sitä suuremmat pitoisuudet saattavat jopa kuivattaa ihoa.

Hyaluronihappomolekyylejä on erikokoisia. Kosteusvoiteessa molekyylikooltaan iso hyaluronihappo muodostaa ihon pinnalle hengittävän kalvon, joka suojaa ihoa kosteuden karkaamiselta. Pienimolekyylinen hyaluronihappo taas pääsee syvemmälle ihoon, ihosolujen väliin, jolloin se kosteuttaa sekä täyttää ihoa.

Juttuun on haastateltu kosmetologi-sairaanhoitaja Anne Tuovista, joka tekee esteettisiä hoitoja yrityksessään Skinmed.