Testaa, miten herkkä olet – 6 kysymyksellä selvität, oletko teflontyyppiä vai et

Sisäinen vahtikoira valpastuu, kun sen näköpiiriin ilmaantuu kiinnostava asia. Näin kuvailee herkkyyttä psykologi, tutkija ja dosentti Saara Nolvi Turun yliopistosta. Toisilla vahtikoira reagoi ympäristöön herkästi, toisten on uneliaampaa sorttia.

Tee herkkyystesti täällä, jos se ei näy

Erot johtuvat siitä, kuinka herkästi neurobiologinen järjestelmämme reagoi erilaisiin ärsykkeisiin. Tämä on rankasti tiivistettynä herkkyyden ydin.

”Aina kun jokin kiinnostaa, jännittää, ahdistaa, pelottaa tai innostaa, vireystilasi kohoaa. Jotkut tarvitsevat virittyäkseen isomman annoksen asiaa, toisille riittää hyvin pienikin annos”, Nolvi selittää.

Tieteen näkökulmastaherkkyys on yksi luontaisen temperamenttisi piirre, joka on synnynnäinen ja pysyvä. Nolvin mukaan on parempi puhua vain herkkyydestä erityisherkkyyden sijaan.

Kyse ei ole mustavalkoisesta ilmiöstä: ei ole olemassa erikseen erityisherkkien ja ei-erityisherkkien porukkaa.

”Herkkyys on jatkumo, jolla meistä jokainen sijaitsee kohdallaan”, Nolvi sanoo.

Herkkyyden muotoa määrittää muun muassa se, kuinka pieniä vihjeitä havaitset ympäristössäsi. Herkät reagoivat moniin erilaisiin ärsykkeisiin, kuten ääniin, toisten ilmeisiin tai väärissä paikoissa lojuviin tavaroihin. Toisten, vähemmän herkkien näkökulmasta nämä voivat olla jopa täysin mitättömiä pikkujuttuja.

Kun tutustut herkkyytesi piirteisiin, parannat itsetuntemustasi. Silloin ymmärrät paremmin tuntemuksiasi ja reaktioitasi.

”Jos pienet yksityiskohdat eivät juurikaan viritä hermostoa, palautuminen erilaisista tilanteista ja kokemuksista voi olla aika nopeaa. Herkkä saattaa tarvita ylimääräistä aikaa palautumiselle.”

Omien piirteiden pohdiskelu auttaa ymmärtämään myös toisia. Itsetuntemuksen syventäminen herättää huomaamaan, millaisilla asetuksilla muut ympärillä toimivat. Silloin pystyy ottamaan heidänkin tarpeensa huomioon entistä paremmin.

Testi on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 11/2025.