Sinullakin on maine työelämässä – asiantuntijat kertovat, mitä hyötyä henkilöbrändin muokkaamisesta voi saada
Kun työelämä on epävarmaa, henkilöbrändiin kannattaa satsata alasta riippumatta. Pipsa Aro ja Aino Pajukangas neuvovat, miten se tehdään.
Haastateltavat
Aino Pajukangas on viestintäyrittäjä, puhuja ja valmentaja, joka tekee työkseen asiakkaitaan tunnetuksi.
Pipsa Aro on kouluttaja, puhuja ja työnhakumentori, joka työskentelee Employer Branding Managerina Transporeonilla.
Kun Pipsa Aro tuli työpaikkakiusatuksi seitsemän vuotta sitten, hän joutui etsimään uutta työtä. Aro löysikin pian uuden työn, mutta samalla hän päätti, että kun hän seuraavan kerran lähtee työnhakuun, hänet tunnetaan jo.
Arokin lähti rakentamaan henkilöbrändiä. Kuusi vuotta myöhemmin Aro on työssään niin pitkällä, että hän auttaa muita työnhaussa.
Työsarkaa riittää, sillä kaikilla on henkilöbrändi, halusipa sitä tai ei.
”Henkilöbrändi on yksinkertaisesti muiden ihmisten käsitys siitä, millainen ihminen olet”, viestintäyrittäjä Aino Pajukangas sanoo. Pajukankaan asiantuntijabrändin rakentumista käsittelevä kirja Suunnannäyttäjät ilmestyy lokakuussa.
”Henkilöbrändin rakentamisesta kannattaa olla kiinnostunut, sillä mikään maine ei rakennu itsestään samoin kuin mikään tuote ei myy itse itseään.”
Brändi sisältää esimerkiksi sen, mitä osaa, miten tekee töitä ja millaiset verkostot on.
Digitalisaatio on muuttanut työelämää jo pitkään. Pandemia vauhditti digiloikkaa ja teki entistä useamman työstä aika- ja paikkariippumatonta. Se toisaalta avasi uudenlaisia työmahdollisuuksia, mutta moni myös joutui etsimään uutta työtä.
Kun työ on epävarmaa ja muutos jatkuvaa, omaan brändiin ja osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa alasta riippumatta. Kun tietää, mitä osaa, ja muutkin tietävät sen, mahdollisuudet työllistyä kasvavat – ja varsinkin erityisesti itseä kiinnostaviin tehtäviin tai projekteihin.
”Omaa viestiä pitää paukuttaa, sillä ihmisillä on kultakalan muisti. Ensimmäisellä kerralla viesti voi mennä ohi. Toisella voi jollekin jäädä muistijälki, kolmannella kerralla voi tulla jo tuttuuden tunne.”Aino Pajukangas
Päätä itse, mistä haluat tulla tunnetuksi
Kaikesta kaikille puhuminen ei ole järkevää. Sekä Aro että Pajukangas kannustavat rajaamaan, mistä haluaa työelämässä tulla tunnetuksi.
”Mikä on erikoisalueesi? Mieti yhdestä kolmeen teemaa”, Pajukangas neuvoo.
Tavoite voi olla myös jokin etuliite, johon brändi tiivistyy somessa, työpaikoilla tai verkostoissa.
”Onko se Kola-Olli, Pähkinä-Miikka, mentori-Pipsa vai employer branding eli EB-Pipsa, se on sinun omissa käsissäsi”, Aro kuvailee.
Tärkeää on myös pohtia, mitä haluaa tehdä tai saavuttaa.
”Onko se yrityksen liiketoiminnan vauhdittaminen, työnantajan bisneksen edistäminen vai yhteiskunnallinen vaikuttaminen?” Aro listaa.
Kun rajaus on tehty ja tavoite on selvillä, mietitään yleisö. Yhtä oleellista kuin valita mistä puhuu, on päättää, kenelle haluaa tulla tunnetuksi.
”Puhutko asiakkaille, HR-henkilöille vai tavallisille tallaajille?”
Kun teema, tavoite ja kohdeyleisö ovat löytyneet, on Pajukankaan mukaan aika aloittaa rummutus valituissa viestintäkanavissa.
”Tunnettuus rakentuu puheenvuoro puheenvuorolta haluamaan suuntaan.”
Aro muistuttaa, että LinkedInissä tykkäysten, kommenttien, onnittelujen ja keskustelunavausten tarkoituksena on saada kiinnostuneet vierailemaan profiilissa ja saamaan verkosto kasvamaan. Myös LinkedIn-profiili kannattaa hoitaa kuntoon.
Liikkeelle kannattaa lähteä siis pienin askelin, ja tehdä osallistumisesta rutiini. Toistoakaan ei Pajukankaan mukaan tarvitse pelätä.
”Omaa viestiä pitää paukuttaa. Samaa kuvakerrontaakin voi käyttää. Ihmisillä on kultakalan muisti. Ensimmäisellä kerralla viesti voi mennä ohi. Toisella voi jollekin jäädä muistijälki, kolmannella kerralla voi tulla jo tuttuuden tunne.”
Tärkeintä on olla viestinnässään systemaattinen ja johdonmukainen eri kanavissa. Brändi alkaa huojua, jos Twitterissä toimii eri tavalla kuin LinkedInissä.
Kaiva osaamisesi esiin ja kauppaa sitä henkilöbrändillä
Asiantuntijuus rakentuu sitä mukaa, kun jakaa osaamistaan, näkemyksiään, kokemuksiaan ja ajatuksiaan verkostolleen. Eli pitää tuottaa ja jakaa itseään kiinnostavaa tietoa ja ideoita, joista voi olla mahdollisesti apua muillekin. Aihe voi olla vaikka 10 tärkeintä pointtia yrittäjyydestä tai millaista on olla työnhakija.
Aro valitsi erikoisaloikseen mentoroinnin, työnhaun ja naisten voimaannuttamisen.
”Postasin vuosia näistä aiheista neljä kertaa viikossa.”
Osaamistaan ei tarvitse kainostella, Aro kannustaa.
”Asiantuntijuus perustuu tosiasioihin. Se ei ole mielipide.”
Aro kehottaa kaivamaan työhistoriasta faktat pöytään sisäiselle kriitikolle. Työhistoriasta voi löytyä esimerkiksi myynnin kasvattaminen 30 prosentilla viimeisen puolen vuoden aikana, hankkeen loppuun saattaminen tai kehitystyöhön osallistuminen työilmapiirin parantamiseksi.
”Jos asiantuntijuuden avaaminen on vaikeaa, osaamisestaan kannattaa kysyä myös kollegoilta, ystäviltä, perheeltä, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Heidän näkemyksensä on yhtä arvokas. Sitten voi valita, kumpaa uskoo ja kuuntelee”, Aro vinkkaa.
Myös ulkoisia kriitikoita osuu aina matkan varrelle. Heidänkin suhteensa Aro kannustaa olemaan valikoiva.
”Kuunteletko sitä, keneltä et kysyisi neuvojakaan?”
”Osaamistaan ei tarvitse kainostella. Asiantuntijuus perustuu tosiasioihin. Se ei ole mielipide.”Pipsa Aro
Anna jotain itsestäsi
Insinöörivetoisessa työelämässä arvostetaan edelleen asiallisuutta. Pajukankaan mukaan vahva asiantuntijuus kuitenkin kestää tai jopa vaatii oman persoonan ja esimerkiksi harrastusten esille tuomista. Myös intohimo avovesiuintia tai japanilaista mangaa kohtaan kertovat ihmisestä.
”Ei ole ihanteellista, ettei anna mitään itsestään, tai kerro mitään henkilökohtaisesta elämästään tai arjestaan. Myös henkilökohtaiset asiat voivat kertoa siitä, mitä arvostaa.”
Pajukangas vertaakin somekanavia työpaikan kahvihuoneeseen.
”Jos työpaikan kahvihuoneessakin puhuu vain töistä, voi olla, ettei kukaan oikein jaksa kuunnella.”
Inhimillisyys ja epätäydellisyyden paljastaminen lisäävät samaistuttavuutta. Hyvä henkilöbrändi on aito, ei kiillotettu kiiltokuva. Se, mistä sitten haluaa puhua, miten paljon ja missä vaiheessa, täytyy jokaisen harkita itse.
Tuoreiden ja käsittelemättömien asioiden esiin tuomista Pajukangas kehottaa puntaroimaan erityisen tarkkaan.
Aro on valinnut hyvin avoimen linjan. Hän on kertonut muun muassa luottotietojen menetyksestä, potkuista, irtisanomisesta ja syövästään.
Aro näkee, että vastoinkäymisistä kertominen avaa seuraajille realiteetteja. Kaikkien tielle tulee jonkunlaisia kupruja, ja oman paikan etsiminen ja löytäminen vaatii paljon työtä. Vaikeista asioista ja ongelmista kertominen toimii monelle myös vertaistukena.
”Myös työnantajani ovat olleet avoimuuden puolella. Henkilöbrändini on tuonut heille myös asiakkaita ja rekrytointeja.”
Aron esimerkki osoittaa, että aitouteen perustuva henkilöbrändi voi kantaa pitkälle.
”Ketään ei tarvitse eikä kannata kopioida. Tarvitsee vain olla oma osaava ja inhimillinen itsensä. Muu seuraa sitten perässä.”
Juttu on julkaistu Trendissä 9/2023.
