Hannele Lampelan merenrantakodissa alkaa näkyä joulu jo alkusyksyllä: ”Kun kuusi on koristeltu, nukumme koko perhe olohuoneessa siskonpedissä”
Lastenkirjailija Hannele Lampela innostui pienen kotikaupunkinsa jouluidyllistä niin, että se pääsi mukaan hänen satukirjaansa.
Joulupöydän juustot ostetaan loviisalaisesta bistrosta, leivonnaiset ja leivät leipomosta ja kalat torilta.Kun lastenkirjailija Hannele Lampela käveli perheensä kanssa ensimmäisen kerran Loviisan pittoreskeilla joulukaduilla, hän oli heti myyty.
Ikkunoissa loistivat kynttilät ja kyntteliköt, ja Suolatorilla lumosi tunnelmallinen asetelma: joulukuusimetsä. Kaupunki oli kuin sadusta.
Oli vuosi 2021, ja perhe oli juuri muuttanut Espoosta Loviisaan. He asettuivat ensin väliaikaiseen kotiin odottamaan uuden omakotitalon valmistumista.
”Kun sain purettua muuttokuormaa sen verran, että ennätin laittamaan jouluvaloja pieneen lasieteiseemme, Lucia-neito airueineen käveli ohi”, Hannele kertoo.
Loviisalainen joulutunnelma teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän kirjoitti joulukuusimetsän mukaan myös Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki -joulukirjaansa.
Väliaikainen asunto jäi, kun Lilla Hyggeksi kutsuttu 159-neliöinen omakotitalo valmistui 2023. Meren rannalla sijaitsevassa kaksikerroksisessa talossa asuvat Hannele, 43, ja hänen perheensä: aviomies, muusikko, terapeutti, ensihoitaja Markus, 48, pojat Ilmari, 11, ja Eliel, 7, sekä perheen monirotuinen koira NukaMakkara, 15. Joulupöydässä vierailevat myös Markuksen aikuinen tytär Nea ja yleensä myös sisko Irina.
Joulupöydän juustot ostetaan loviisalaisesta bistrosta, leivonnaiset ja leivät leipomosta ja kalat torilta.
Hannele aloittaa Lilla Hyggen jouluvalmistelut jo alkusyksystä. Hän on henkeen ja vereen jouluihminen.
Jouluvalot laitetaan yleensä ensimmäisenä. Myös kuusi laitetaan aikaisin, jotta siitä ennätetään nauttia. Se haetaan Loviisan torilta.
”Kun kuusi on koristeltu, nukumme koko perhe ensimmäisen yön olohuoneessa siskonpedissä, katsomme jouluelokuvia ja syömme sesongin pikkuherkkuja, kuten glögiä, juustoja, suklaata ja piparkakkuja. Joulukuusi on uskomattoman kaunis yön hämärässä. Kun saan nukahtaa rakkaiden keskelle tunnelmallisessa hämyssä, ajattelen olevani maailman onnellisin.”
Koti on saanut jouluisen ilmeen itsenäisyyspäivään mennessä.
”Lisäksi koristelen koko talon havunoksilla ja kynttilöillä juuri ennen aattoa. Käytän somistukseen myös misteliä, oliivi- puun oksia ja värikkäitä silkkinauhoja. H-hetkeksi suunnittelen vielä jotain erityisen juhlavaa, kuten näyttävän kattauksen.”
”Kun pojat olivat pieniä, tein joulua yötä myöten. Opin, että lepokin luo tunnelmaa.”
Hannele päätyi kirjailijaksi työskenneltyään pitkään toimittajana. Kun hän jäi ensimmäisen kerran äitiyslomalle, aikaa jäi muullekin kuin työnteolle.
”Vaikka olen aina rakastanut tarinoiden keksimistä, en koskaan ajatellut, että minusta voisi tulla lastenkirjailija. Ajattelin, ettei minulla olisi siihen lahjoja ja taitoa. Sitten eräänä päivänä tapasin mielikuvissani Prinsessa Pikkiriikin, kun nukutin Ilmaria.”
Kun vauva oli nukahtanut, Hannele meni kirjoittamaan mielikuvansa ympärille tarinaa ja puoliksi vitsillä lähetti tekstin kahteen kustantamoon näytille. Kolme kuukautta myöhemmin Otavalta pyydettiin häntä käymään ja Hannele teki kustannussopimuksen. Esikoisteos ilmestyi 2016.
”Olin kaikesta hämmentynyt, iloinen, järkyttynyt ja uskomattoman onnellinen.”
Kodin ikkunoista avautuu maisema merenlahdelle.
Merkittävä käänne Hannelen elämässä tapahtui myös 18 vuotta sitten, kun hän tapasi puolisonsa Markuksen. Tämä lähetti Hannelelle viestiä Facebookissa, jossa heillä oli yhteisiä ystäviä.
”Ajattelin, että tuossa on niin komea mies, että hän on varmasti joku naistennaurattaja – tuommoiseen en kyllä lähde. Kaveri muistutti, että ei voi tuomita ilman tapaamista, ja niin meistä tuli pari. Ja onhan hän edelleen komea! Ja saa minut yhä nauramaan.”
Lilla Hygge on heidän yhteinen unelmansa. Hannelen lempipaikka kodissa on alakerran kirjasto, jossa hän työskentelee.
”Pidän paljon myös olohuoneesta ja sieltä näkyvistä merimaisemista.”
Pian kodissa vietetään joulua. Aattona perhe herää kaikessa rauhassa. Sitten laitetaan sauna päälle. Saunomisen lomassa syödään joulupuuro ja katsotaan telkkarista lastenohjelmia.
Sen jälkeen pukeudutaan juhlavammin, lauletaan ja vähän torkutaankin päivän hämärtyessä. Vuoden odotetuin päivä huipentuu illalliseen ja joulupukin vierailuun.
”Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Tärkeintä on, että meillä on yhdessä kivaa.”
Haastattelu on julkaistu Eeva-lehdessä 12/2025.
