”Sushi on esimerkki ruokalajista, jolla osa saattaa ilmaista omaa statustaan. Vielä 40 vuotta sitten pihviin liitettiin kalliina raaka-aineena tavoiteltavia piirteitä, mutta nykyisin puhutaan lihan syömisen ekologisuudesta ja eettisyydestä, eikä pihvi siten toimi enää samalla tavoin statuksen osoittamisena. Voidaan ajatella, että sushi on nykypäivän pihvi.

Tutkimuksissa on huomattu, että ruokavalintoja ei ohjaa vain oma maku vaan myös sosioekonominen asema: korkeasti koulutetut syövät enemmän kasviksia ja hedelmiä, ja ruokavaliossa on vähemmän sokeria ja rasvaa. Se voi johtua koulutuksen tuomasta tiedosta, mutta myös paremmista tuloista: on mahdollisuus valita.

Jo 1960-luvun tutkimuksissa huomattiin, että keskiluokan ja työväenluokan tavoissa oli selkeä ero. Keskiluokka söi hienostuneesti, eikä tarkoituskaan ollut tyydyttää nälkää. Työväenluokan lähestyminen oli käytännöllisempi.

Aina arvot ja valinnat eivät kohtaa. Ruokavalintoihin vaikuttaa moni asia: aika, allergiat, perheenjäsenten mieltymykset.

Moni käy sisäistä kamppailua: onko tämä makuni mukaista, vai syönkö tätä, koska sitä minulta odotetaan?

Kun samaa soveltaa nykypäivään, ehkä sushi on ristiriidassa sen kanssa, mitä meillä pidetään kunnon ruokana. Usein ajatellaan, että ruuan pitää olla lämmintä. Sushipalat ovat pieniä, joten moni voi miettiä, lähteekö siitä edes nälkä.

Silti sushi kiehtoo: siihen liitetään hienostuneita ja kätkettyjä merkityksiä. Sushissa on vierauden eksotiikkaa, ja siksi se on keskiluokan suosiossa. Keskiluokassa hyväksyvyys on arvossaan: siedetään erilaisia mielipiteitä ja kulttuureja, ja sama ulottuu ruokaan. Tutkimusten mukaan epäluulo vieraita asioita kohtaan on yleisempää vähemmän koulutetuilla.

Samaan aikaan halutaan olla yksilöllisiä: melkein jokaisella on erikoisruokavalio. Olisi virkistävää olla joskus isossa seurueessa, jossa kellään ei olisi mitään ruokarajoitteita!

Kotoilu on yleistynyt poikkeusaikana. Kotoilussakin voisi puhua sosiaalisesta omimisesta: kun jonkun on pakko leipoa leivät itse taloudellisista syistä, toisille se on elämäntyyli ja statusta kohottava asia, josta kerrotaan somessa.

Vaikka toiminta näyttäytyy ulospäin samana, lähtökohdat voivat olla hyvin erilaisia.”

Juttu on julkaistu Trendissä 10/2021.