”KUUSI VUOTTA SITTEN erosin miehestäni ja jäin tyttäremme yksinhuoltajaksi. Samoihin aikoihin hyvä ystäväni kuoli äkillisesti ja yllättäen. Asuin kaupungissa, josta en tuntenut juuri ketään. Sairastuin vaikeaan masennukseen, ja sairastin jo ennestään kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Elämäntilanne oli niin vaativa, että jäin kokonaan pois työelämästä.

Kun aloin toipua elämäni pahimmasta kriisistä, minulla ei ollut mitään tekemistä. Keksin viihdekirjallisuuden, ja luin paljon Harlequineja, Calendar girlejä ja Fifty Shades of Greytä. Olin lukenut niitä paljon jo teininä, kun halusin paeta kirjoihin koulukiusatun arkeani. Sain kirjoja mummoltani – hän oli oman aikansa ihmiseksi erikoinen ja vapaamielinen.

Kun sitten luin kirjoja uudelleen, ajattelin usein, että olisin itse tehnyt tarinassa jotain toisin. Joten miksen kirjoittaisi itse!

ENSIN KIRJOITIN tarinoita Eroottisia tarinoita -blogiini ja jännitin, lukeeko tekstejä kukaan ja iskeekö sensuuri. Latasin tekstejä posket punaisina. Aluksi lukijoita oli viisi, sitten viisisataa. Parin vuoden jälkeen lukijoita oli jopa 30 000 kuukaudessa.

Koska rahani olivat eläkkeen takia vähissä, päätin kokeilla, maksaisiko kukaan tarinoistani. Avasin viime tammikuussa e-kirjakaupan ja pyysin tarinoista pieniä summia – ja sainkin lisätuloja.

Viime kesänä sain mystisen sähköpostin: tanskalainen kustantamo halusi julkaista tarinoitani äänikirjoina. Nyt kirjani ovat tulossa ääni- ja e-kirjoina moniin kanaviin, sekä esimerkiksi Piispa- ja Enkeli-tarinoitani käännetään juuri espanjaksi ja puolaksi.

KIRJOITTAMINEN ON AINA OLLUT UNELMANI, mutta unelmani toteutui puolivahingossa. Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, ja työelämässäkin sain kiitosta hyvästä kirjoitustaidostani. Työelämä ja arki eivät kuitenkaan tukeneet luovuutta millään tavalla. Tein työurani henkilöstöhallinnossa ja etenin johtajan pallille. Olin aina liian väsynyt töiden jälkeen, ja kaikki viritelmät jäivät kesken. Kun elämäntilanne muuttui, kirjoittaminen alkoi sujua.

Aluksi erotiikka ruokki fyysistä tarvettani. Minulla oli pitkä kuiva kausi eron jälkeen, miessuhteet pinnallisia ja minä yksinhuoltajaäitinä jumissa kotona. Mielikuvitukseni on vilkas, ja halusin rakentaa fantasioideni ympärille tarinoita.

JOKU KOMMENTOI BLOGISTANI, että hulluutta on monenlaista. Mutta minullapa onkin ihan diagnoosi ja siksi saan kai sitten tehdä tällaista!

Oikeasti olen miettinyt, mikä seksissä on vielä tänä päivänä niin kummallista. Vaikkapa väkivallalla mässäileviä dekkareita pidetään täysin sosiaalisesti hyväksyttävinä. Seksintarve on luonnollinen asia, enkä ymmärrä, mikä tekee eroottisesta kirjallisuudesta niin paheksuttavaa.

Olen saanut palautetta, että monen seksielämä on piristynyt tarinoideni ansiosta. Eräs viisikymppinen nainen kertoi, että tarinani avulla hän uskaltautui kertomaan puolisolleen BDSM-fantasiastaan, ja he toteuttivat sen. Toiset haluavat lukea romanttisia tarinoita, toisten mielestä taas on parempi, mitä enemmän piiska heiluu. Jokaisella tyylilajilla on faninsa.

KERTOMUKSET PITÄVÄT YLLÄ hyvinvointiani. En koskaan tuntenut työelämässä oloani rennoksi ja hyväksi, mutta kirjoittaessa rentoudun. Se on minulle yhä pakotie arjesta.

Kirjoitan usein yöllä, herään aamulla laittamaan tyttäreni kouluun ja nukun vielä hetken päivällä. Aluksi tunsin siitäkin huonoa omaatuntoa, mutta nyt ajattelen, että saan tehdä näin.

Joskus alkuun pääseminen on vaikeaa nakkikeiton kokkaamisen ja siivoamisen jälkeen. Mutta kun kirjoitan, innostun itsekin, ja joskus myös kiihotun.

Olen saanut kyntää raskasta arkirealismia ihan tarpeeksi. Viihdekirjallisuus on minun juttuni.”

Lilith käyttää taiteilijanimeä. Juttu on julkaistu Trendissä 05/22.