Lauramaaria, 36, kärsi niin kovista endometrioosikivuista, että hänen oli hankittava pyörätuoli: ”Tunsin itseni arvottomaksi”
Lauramaaria Eerikäinen, 36, sairastaa kivuliasta endometrioosia, joka vei hänet jopa pyörätuoliin. Uusi hoitomuoto vapautti hänet pahimmista kivuista.
Sivellin liukui pitkin kanvaasia. Kankaalle muodostui tulenpunainen maisema. Lopuksi Lauramaaria Eerikäinen, 36, maalasi punaisen tuvan eteen kaksi vihreää lohikäärmettä.
”Äiti, tuosta voisi tulla hieno lohikäärmemaailma!” hänen 7-vuotias tyttärensä hihkaisi.
Aika ajoin Lauramaaria pysähtyy katselemaan värikkäitä maalauksiaan epäuskoisena. Minäkö nämä olen tehnyt? Aivan kuin luovuus olisi päästetty vuosien kahleista vapauteen.
Lauramaaria on elänyt kroonisen kivun kanssa parikymmentä vuotta, ja viisi vuotta sitten hän sai endometrioosi-diagnoosin. Kivut ovat sanelleet, onko hän pystynyt tekemään töitä, olemaan läsnä lapsilleen tai harrastamaan.
Lauramaarian kuukautiset alkoivat 12-vuotiaana. Ne olivat alusta alkaen runsaat ja kivuliaat. Aina ennen menkkoja ja niiden aikana alavatsaa juili ja poltteli, ja toisinaan Laura ei pystynyt lähtemään kouluun.
Karateharjoituksissa Lauramaaria poistui välillä kipristelevän vatsansa kanssa vessaan. Hän käytti yhtä aikaa sidettä ja tamponia, mutta pelkäsi silti, että runsas vuoto sotkee valkoisen karatepuvun.
”Äitini vei minut kipujen vuoksi lääkäriin, mutta syytä ei löydetty. Totuin jo yläkoulussa syömään särkylääkkeitä ja pidin kivuliaita menkkojani normaaleina.”
Mikä helvetti minussa on rikki? Kolmekymppinen Lauramaaria oli saanut kolmannen lapsensa. Vuotohäiriöt tuntuivat pahenevan jokaisen raskauden jälkeen. Olo oli jatkuvasti väsynyt ja sumuinen. Jälkeenpäin Lauramaaria on ymmärtänyt, että hän kärsi todennäköisesti vuotojen aiheuttamasta raudanpuutteesta.
Huoli heräsi toden teolla, kun vuotoa tuli eräänä iltana yhteensä 1,5 litraa. Sitä ennen hän oli kivuissaan supistellut kierukan ulos.
”Laitoin lapsen vaipat jalkaani ja lähdin päivystykseen. Taksissa istuin varmuuden vuoksi jätesäkin päällä.”
Vuotoa ei saatu kokonaan tyrehtymään. Koska lapsiluku oli täynnä, Lauramaaria pyysi kohdunpoistoa ja pääsikin siihen muutaman viikon kuluttua. Operaation jälkeen vuodot loppuivat, mutta kivut olivat ennallaan.
”Olin aivan hirvittävän turhautunut ja pettynyt.”
Kun kuopuksen syntymästä oli kulunut reilu vuosi, sektioarven pintaan ilmestyi kipeitä patteja ja lantion seutuun uudenlaista, repivää kipua. Tietokonetomografiassa selvisi, että kyse on endometrioosista. Lisäksi Lauramaaria kuuli, että hänellä on adenomyoosi.
Lauramaaria lähti itkien kotiin googlaamaan, mitä omituiset sanat tarkoittavat. Google kertoi, että endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti. Adenomyoosi taas kasvattaa kohdun limakalvon kaltaista rauhaskudosta kohdun lihaskerroksiin. Molemmat sairaudet voivat aiheuttaa kipua ja vuotohäiriöitä.
”Olin tavallaan helpottunut, koska oireille oli vihdoinkin syy ja nimi.”
Lauramaaria alkoi etsiä vertaistukea ja löysi gynekologisen potilasjärjestö Korennon. Muiden kokemuksia lukiessaan hän oivalsi, että kamalaa jokapäiväistä kipua on muillakin.
”Samaa kokevilta sain armollisuuden tunnetta: kovien kipujen kanssa saakin olla rikki. Kukaan endometrioosia sairastava ei vähättele vertaisensa kipua.”
Endometrioosipesäkkeet poistettiin vatsakalvolta avoleikkauksessa, ja Laura sai hormonilääkityksen ja hermokipulääkkeitä.
Tuikkivat ja repivät kivut lantiossa, palleassa ja selässä kuitenkin jatkuivat. Hartiapistokset olivat jatkuvia. Ne iskivät viiltävää kipua ylävartaloon.
Pahimmillaan kivut halvaannuttivat Lauramaarian sohvannurkkaan. Kotityöt ja kauppareissut jäivät puolisolle, mistä tuli Lauramaarialle syyllinen olo.
Välillä Lauramaaria yritti pakoilla kivun aiheuttamaa turhautumista touhuamalla. Silloin huonekalut siirtyivät uuteen järjestykseen tai uunissa oli peltikaupalla pullia paistumassa. Touhuamisen kääntöpuolena kivut pahenivat, ja Lauramaaria päätyi takaisin sohvalle viltin alle.
”Olin kolmekymppinen ja niin huonossa kunnossa, että köpöttelin rollaattorilla.”
Pyörätuolin ja rollaattorin Lauramaaria hankki vuonna 2020.
”Kivut veivät valtavasti energiaani. Samalla tuntui, että kaikki liikkuminen kostautui jälkeenpäin lamaannuttavana kipukohtauksena. Pyörätuolin avulla sain vähän voimiani takaisin.”
Lauramaaria oli sairauslomalla lastenhoitajan työstään, mikä romahdutti hänen itsetuntonsa.
”Tunsin itseni arvottomaksi. Olin kolmekymppinen ja niin huonossa kunnossa, että köpöttelin rollaattorilla. Aloin myös pelätä, että kipuhelvettini jatkuu koko loppuelämän.”
Kotona pienet lapset kaipasivat äidin huomiota: leikkiseuraa ja riitojen ratkojaa. Lauramaarian pinna oli kuitenkin kireällä ja olo räjähdysherkkä.
”Jälkeenpäin tuntuu, että olin lapsilleni kuin joku kammottava, ärjyvä dinosaurus. Tuntuu pahalta ajatella, miten sietämätön olen ollut.”
Vuonna 2020 kymmenen vuoden suhde lasten isään päättyi eroon.
”Suurin syy on se, että elimme kuormittavaa pikkulapsiarkea, jota rasittivat jatkuvat terveyshuoleni.”
Tatami tuntuu hyvältä jalkojen alla. Sen päällä Lauramaarian liikkuminen on kevyttä ja tekniikka hiottua. Mihinkään ei satu: hän on turvapaikassaan.
Lauramaaria oppi terapeutiltaan, miten hän voi hyödyntää mielikuvaharjoituksia kipujen laannuttamiseen.
”Opin terapiassa fyysisiä keinoja, kuten jännittämään kehoani kipua vastaan. Kun sen jälkeen rentoutan kehoni, minuun ei satu yhtä paljon.”
Vuoden 2021 alussa Lauramaaria kuuli lääkäriltään tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jossa oli saatu lupaavia tuloksia neuromodulaatiohoidosta endometrioosin vaikeassa muodossa. Syksyllä hänelle asennettiin kolikon kokoinen neuromodulaattori ihotaskuun pakaran sisään.
”Laite sähköttää aivoilleni, ettei kipu ole kipua.”
Ensimmäinen vuosi oli hakemista säätöjen kanssa, mutta nykyään laite on Lauramaarian pelastus.
”Tuntuu uskomattoman vapauttavalta olla lähes kivuton. Aluksi nautin kaikesta arkisesta antaumuksella. Oli ihanaa vain siivota tai kokata, kun kipu ei tuikkinut taustalla.”
Peiliin katsominen tuntuu Lauraamaariasta nykyään mukavalta, samoin päivittäiset 6–10 kilometrin kävelylenkit koiran kanssa. Sellaisista hän ei voinut haaveillakaan vielä pari vuotta sitten.
Väsyneenä hän himoitsi herkkuja eikä jaksanut kiinnittää huomiota syömisiinsä.
”Vuosien aikana kertyneet kilot olivat minulle kova pala. Entisen urheilijan vartalo oli poissa. Peilistä näkyi turvonnut, väsynyt ja sairas kroppa.”
Viimeisen puolentoista vuoden aikana Lauramaaria on pudottanut painoaan 20 kiloa.
”Uskallan olla nykyään näkyvä. Näytän tatuointini, pukeudun värikkäästi ja värjään tukkani pinkiksi.”
Kivut eivät vie enää täyttä huomiota, joten Lauramaarian on helpompi kuunnella omia tarpeitaan. Jos kipu alkaa kiristää hermoja, hän laittaa voimabiisit soimaan ja lähtee kävelylle.
Kun Lauramaaria huomaa, että hän on jaksanut touhuta lastensa kanssa ja ollut heille läsnä, onnentunne lämmittää koko kehoa.
Lauramaaria tunsi pitkään syyllisyyttä ärjyvän dinosauruksen vuosistaan. Nykyään hän sanoittaa lapsille kipuja ja sitä, miksi joutuu lepäämään.
”Ajattelen, että kaikki selittämätön pelottaa lapsia. En voi poistaa vuosia, jolloin olin jatkuvasti ärtynyt, mutta voin luoda lapsille parempia kokemuksia jatkossa.”
”En pääse endometrioosista eroon, mutta olen kiitollinen siitä, että kivut ovat hallinnassa.”
Maalit ja siveltimet ovat Lauramaarian uusi turvapaikka. Hän aloitti kuvataideopinnot viime syksynä ja haaveilee, että voisi jonain päivänä työskennellä lastenhoitajana kuvataidepainotteisessa päiväkodissa.
”Olen kuin uudestisyntynyt, kun olen saanut vuodattaa taakkani taiteeseen. Samalla tunnen uudenlaista innostusta. Niin viheliäinen kuin endometrioosi onkin, se johdatti minut uudelle ja innostavalle polulle.”
Lauramaarialla on uusi puoliso, ja lasten arjessa on kolme keskenään toimeentulevaa aikuista. Siitä Lauramaaria on erityisen kiitollinen.
Hiljattain uusperhe teki yhdessä tavoitepuun, johon jokainen kirjoitti tavoitteitaan: puen vaatteet reippaasti päälle, muistan kehua. Lauramaaria kirjoitti ”en ärjy”.
”En pääse endometrioosista eroon, mutta olen kiitollinen siitä, että kivut ovat hallinnassa ja minulla on vapautta ja energiaa elää omannäköistä elämää.”
Endometrioosikivut voivat olla jatkuvia
• Endometrioosia sairastaa noin kymmenen prosenttia hedelmällisessä iässä olevista.
• Kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa, vatsakalvon pinnalla tai emättimen ja peräsuolen välissä.
• Tavallisin oire on alavatsakipu ennen kuukautisia, ja kipu voimistuu vuodon aikana. Vaikeassa muodossa kivut ovat jatkuvia. Sairauteen voi liittyä ulostamis-, virtsaamis- ja yhdyntäkipua sekä vuotohäiriöitä.
• Hoitoina ovat tulehduskipulääkkeet, neuropaattisen kivun lääkkeet ja hormonihoito sekä fysioterapeuttiset ja psykologiset kivunhallintakeinot. Vaikeissa muodoissa voidaan harkita leikkausta.
• Aiheuttajaa ei tunneta, mutta riski on viisinkertainen, jos lähisukulaisella, kuten vanhemmalla tai sisarella, on endometrioosi.
Lähde: terveyskirjasto.fi
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 1/2025.
