Eläinfilosofi Elisa Aaltola ei käytä eläimistä tehtyjä vaatteita – kertoo, mitä ongelmia angoravillaan, untuvaan ja mohairiin liittyy
Lämmin, pehmeä ja mukava. Sellainen on vilukissaksi tunnustautuvan eläin- ja ympäristöfilosofi Elisa Aaltolan mielivaate juuri nyt. Niitä syntyy kierrätysmuovista.
Millainen on pukeutumisfilosofiasi?
”Vaateostoksilla pyrin tekemään vain eläin- ja luontoystävällisiä valintoja. Suosin kierrätystä ja kotimaisia merkkejä, jotka on valmistettu Suomessa mahdollisimman kestävistä materiaaleista. Vaatteissani ei ole lainkaan eläinperäisiä materiaaleja. Tähän ratkaisuun päädyin jo 20 vuotta sitten ryhtyessäni vegaaniksi. Ymmärrän silti hyvin ihmisiä, jotka käyttävät kirpputoreilta saatuja eläinperäisiä vaatteita.”
Mistä löydät arvojesi ja makusi mukaisia vaatteita?
”Kotikaupungissani Turussa on kirppareita ja vintage-myymälöitä, joissa myydään laadukkaita vaatteita ja merkkituotteita. Ilokseni olen huomannut, että moni niistä myös valitsee tarkkaan myytävät tuotteensa.
Loppusyksyn kirppariostokseni oli pörröinen vaaleanruskea välikausitakki, jota käytän usein töissä.”
”Kirpputoreilta saa pukeutumiseen kivaa yksilöllisyyttä.”
Onko sinulla suosikkimerkkejä?
”Sanna Hopiavuoren tummasävyiset vaatteet ovat yhtä aikaa rentoja ja tyylikkäitä. Hänen suunnittelemansa leopardikuvioinen pitkä mekko on ollut päälläni niin työtehtävissä kuin väitöskaronkoissakin.
Vimman värikkäät kuosit ovat näin keski-iässä alkaneet miellyttää silmääni. Erityisesti vuoden pimeimpään aikaan huomaan kaipaavani värien leiskuntaa.
Vuokko kuuluu kestosuosikkeihini. Merkin tehdasmaisen teollinen tuntu kiinnostaa ikään kuin vastapainona kaikelle luonnossa viettämälleni ajalle. Minulla on joitakin Vuokon paitoja ja mekkoja. Vanhoja Vuokkoja etsiskelen netistä.
Kirpputoreilla törmää kotimaisiin merkkeihin, jota ovat jo kaupoista kadonneet. Niillä saa pukeutumiseen kivaa yksilöllisyyttä. Olen ostanut myös laadukkaista materiaaleista itse tehtyjä vaatteita. Eipä tule toisia samanlaisia vastaan.”
Mitä pidit muotikuvausten asuista?
”Ihmettelen, miten stylisti olikin löytänyt juuri minun tyylisiäni vaatteita. Koska vaatteet olivat myös vegaanisia, ne olisivat kaikki voineet olla omassa vaatekaapissani.
Värimaailma oli maanläheisyydessään minulle tuttua, mutta oli hauska myös tulla yllätetyksi väripilkuilla. Silmiinpistävän vihreä pitkä takki oli ihanan lämmin. Kun se sidottiin vyöllä, vaikutelma oli kuin jossain viktoriaanisen ajan modernissa variaatiossa.”
Oletko hame- ja housuihminen?
”Hameita käytän enemmän, paitsi koirien kanssa ulkoillessa tai juoksuharrastukseni parissa. Koiralenkillä R-Collectionin anorakit ovat suosikkejani.
Talvella tarvitsen päälle paljon lämmintä. Äskettäin törmäsin netissä saksalaiseen vegaanimerkkiin Ragweariin, jolta tilasin terrakotan värisen, kierrätysmuovista valmistetun takin. Takissa näytän varmaankin muhkealta toukalta, mutta ei haittaa, sillä takki on ihanan lämmin.
Kamppailen kylmää vastaan kerrospukeutumisella. Muuten ei ole asiaa juoksulenkille 20 asteen pakkasessa. Kotonakin suosin kerrostelua ja paksuja puuvillaneuleita.”
”Esimerkiksi untuvia voidaan repiä suoraan elävistä linnuista, angoravillaa nyhtää kaneista ja mohairia tai kašmiria vuohista suurta kipua tuottaen.”
Mitä toivoisit kaikkien ymmärtävän eläinten käytöstä vaatetuotannossa?
”Teollisessa toiminnassa kustannustehokkuus on tärkeintä. Kun teollisuuden materiaalina ovat eläimet, se saattaa tarkoittaa niiden huonoa kohtelua. Esimerkiksi untuvia voidaan repiä suoraan elävistä linnuista, angoravillaa nyhtää kaneista ja mohairia tai kašmiria vuohista suurta kipua tuottaen. Eläinten teollisia kasvattamoja on maissa, joista puuttuu eläinsuojelulainsäädäntö jopa kokonaan.
Aina, kun uusi vaate on hyvin edullinen, kannattaa pohtia, miten pilkkahinta on saatu aikaan. Olemme taitavia sulkemaan silmämme halpatuotannon ongelmilta. Usein eläimet joutuvat kärsimään hinnan kirjaimellisesti omissa nahoissaan.
Ketkä suomalaiset pukeutujat ovat tehneet sinuun vaikutuksen?
On aina mahtavaa, kun ihmiset suosivat kierrätystä, kuten esimerkiksi Pallon kokoinen elämä -blogia pitävä ympäristövaikuttaja Ami Värtö. Tohtori Jenni Haukio on kannanotoillaan ja omalla esimerkillään vienyt eteenpäin suomalaisten suhdetta eläimiin. Uskon hänen vahvasti vaikuttaneen siihen, että pukeutuminen turkiksiin on meillä hiipunut.
Juttu on julkaistu Eevassa 2/2024.
