”KUN SAIN ensimmäisen elokuvapääroolini Tytöt tytöt tytöt -elokuvassa, ajattelin, etten voisi mennä kameran eteen näppylöitä naamassani. Finnini hävettivät ja inhottivat minua.

En ollut koskaan nähnyt elokuvaa, jossa päähenkilöllä olisi iho-ongelmia. Leffoissa vain epäsuosituilla ja syrjityillä tyypeillä on finnejä. Ajattelin, että minun on pakko saada ihoni kuntoon ennen kuin kuvaukset alkavat. Pelkäsin, että ihmiset eivät kiinnittäisi huomiota näyttelijäsuoritukseeni, vaan pelkästään siihen, miltä näytän.

Olin 12-vuotias, kun kasvoihini alkoi ilmestyä pieniä näppylöitä. Opiskelin Balettioppilaitoksella ja sain ison lapsiroolin Pähkinänsärkijässä. Balettimaailma oli julman kilpailuhenkinen ja ulkonäkökeskeinen. Kun minua maskeerattiin rooliani varten, kaverini kommentoivat, että minun kannattaisi aina meikata.

Yläasteella aloin muokata Instagram-kuviani ja yritin etsiä mahdollisimman peittäviä meikkejä, jotta voisin näyttää samalta kuin filtterit.

Elokuvaroolin saatuani eräs kauneusklinikka otti minuun yhteyttä ja tarjosi ilmaista kasvohoitoa. Puhelu tuli minulle vahingossa – yritys tavoitteli oikeastaan äitiäni. Oli kuin rukouksiini olisi vastattu. Konsultaatiossa klinikan hoitaja sanoi, että kukaan ei tule katsomaan näyttelemistäni, jos minulla on akne. Tunsin romahtavani. Pahin pelkoni sanottiin ääneen. Heti perään minulle luvattiin, että ihoni saadaan kuntoon.

Minulle myytiin kevyiden happokuorintojen sarja, joka ei tehonnut. Hoidot maksoivat tuhansia euroja. Kun kuvausten alkuun oli pari viikkoa, minulle suositeltiin vahvaa happokuorintaa.

Hoitoa seuraavana aamuna kasvoni olivat turvonneet, tulikuumat ja tulehtuneet. Akneni oli yhdessä yössä räjähtänyt käsiin. Tilanne oli niin paha, että jouduin antibioottikuurille. Sain klinikalta rahat takaisin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Olin murtunut, ja ensimmäisen kuvauspäivän aamuna itkin. Maskeeraajamme auttoi minua tajuamaan, kuinka tärkeää monelle nuorelle voisi olla, että leffan päähenkilöllä on akne. Päätimme, että emme edes yritä peittää näppylöitäni.

Aknen representaatiosta tuli missioni.

VALMIIN LEFFAN NÄKEMINEN jännitti minua etukäteen hirveästi. Ensimmäinen katselukerta meni pelkästään oman ulkonäköni tarkkailuun. Ajattelin kuitenkin, että jos jaksan muistuttaa itselleni, että epätäydellinenkin iho on okei, ajatusmaailmani alkaa oikeasti muuttua.

Sain leffasta valtavasti myönteistä palautetta. Moni kertoi, että aknen näkeminen valkokankaalla oli heille tärkeää. Etukäteen pelkäämiäni ilkeitä kommentteja ei ole tullut vielä yhtäkään.

Ihoni on nyt hyvässä kunnossa, mutta hoitojen jälkeen puhjenneesta aknesta jäi kasvoihini arpia. Varsinkin urheillessa ne punoittavat ja erottuvat selkeästi.

Mieleeni nousee edelleen viikoittain kielteisiä ajatuksia ihostani, mutta pidän isona askeleena jo sitä, että huomaan, kun ne tulevat. En edes yritä kieltää ajatuksia, koska jos niitä yrittää tukahduttaa, ne kasvavat. Yritän sen sijaan vastata niihin lempeästi. Pidän aknearpiani nykyään taisteluarpina. Ne eivät ole minusta erillinen asia, vaan osa minua.

Kuvausten jälkeen postasin ensimmäistä kertaa Instagramiin kuvan, jossa finnini saivat näkyä, ja nyt uskallan jo mennä ulos ilman meikkiä.

EN VIELÄKÄÄN TIEDÄ, miksi aknesta on tehty niin hävettävä asia. Ehkä se liittyy tarpeeseen tulla hyväksytyksi ja ihailluksi. Olen alkanut aiempaa herkemmin pistää merkille sen, miten vähän representaatiota akne saa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Eihän se siitä johdu, ettei aknesta kärsiviä näyttelijöitä olisi olemassa.

Moni on oppinut ajattelemaan, että kaikki näyttävät paremmalta sileäihoisena. Prinsessapäiväkirjat-leffan päähenkilöstäkin tulee suosittu vasta, kun hän käy läpi muodonmuutoksen.

Edelleen oletetaan, että esimerkiksi työhaastatteluun naisen kuuluu meikata, koska muuten ei näytä huolitellulta. Toivoisin, että rohkenisin itse tulevaisuudessa mennä työhaastatteluunkin ilman meikkiä. Olo olisi varmasti alaston, mutta voimaantunut.

Iso ongelma on se, että sosiaalisen median sovelluksiin, kuten TikTokiin, tulee kaiken aikaa aidomman näköisiä filttereitä, joilla ihon saa muokattua täydellisen sileäksi. Jokainen on osa ongelmaa niin kauan kuin käyttää filttereitä. En enää editoi omia somekuviani. Jokainen meistä voi vähentää akneen kohdistuvaa stigmaa antamalla aidon ihon näkyä.”

Juttu on julkaistu Trendissä 10/22. Juttua on muokattu 8. toukokuuta kello 10.35: Ingressistä on korjattu väärä tieto elokuvaroolista kieltäytymisestä ja kuvatekstistä meikkausta koskeva tieto.