Elämä helpottuu, kun naisesta tulee itsensä paras ystävä, Diane von Fürstenberg on lausunut. Muotisuunnittelija vaikuttaa nykyään noudattavan mottoaan.

New Yorkissa asuva 75-vuotias miljonääri viettää onnellisia eläkepäiviä miehensä, mediamoguli Barry Dillerin ja kahden jackrussellinterrierinsä, Deenan ja Evitan kanssa. Elämää sen suolana maustavat myös lapset Alexander ja Tatiana sekä neljä lastenlasta.

Diane tunnetaan paitsi taitavana bisnesnaisena myös feministinä, joka on pyrkinyt auttamaan naisia hyväksymään itsensä. Dianen luomuksista ikonisin on 1973 esitelty kietaisumekko, jota valmistetaan edelleen.

Joustavasta kankaasta valmistetussa leningissä ei ole nappeja, hakasia tai vetoketjuja, ja se hyväilee kantajansa muotoja – oli tämä hoikka tai kurvikas.

Aikanaan muodinluoja myös totesi, että kietaisumekko on helppo sujauttaa pois ennen seksiä. Tämä heijasti ajan henkeä.

Samana vuonna newyorkilaiskirjailija Erica Jong oli esitellyt romaanissaan Lennä, uneksi käsitteen ”napiton pano”. Sillä viitattiin impulsiiviseen seksiin, johon kenen hyvänsä oli ehkäisypillerin ansiosta ­mahdollista heittäytyä.

Diane joutui kuitenkin kulkemaan pitkän taipaleen ennen kuin omaksui omat oppinsa. Vaiheistaan hän kertoo omaelämäkerrassaan Diane: A Signature Life ja muistelmissaan The Woman I Wanted to Be.

Vastoinkäymisiin kuuluivat vaikea suhde äitiin, sydänsurut ja kamppailut liikemaailmassa. Ongelmat selätettyään hän lopulta hyväksyi itsensä.

Etäinen äitisuhde määritti Dianen lapsuutta. Diane Simone Michele Halfin syntyi Brysselissä uudenvuodenaattona 1946. Hän oli juutalaisen perheen esikoinen.

Isä Leon oli kotoisin nykyisen Moldovan alueelta, äiti Liliane Kreikasta. Kuusivuotiaana Diane sai pikkuveljen, Philippen.

Elektroniikkateollisuuden parissa omaisuutensa luonut Leon takasi perheelle vauraat lähtökohdat, mutta muuten kulisseissa kumisi onttous. Lilianen suhde lapsiinsa oli pidättyväinen. Hän oli joutunut kokemaan toisen maailmansodan aikana Auschwitzin keskitysleirin kauhut eikä kyennyt enää rakastamaan varauksettomasti.

Ehkä siksi Diane lähetettiin jo 13-vuo­tiaana sveitsiläiseen sisäoppilaitokseen, jossa äiti tosin vieraili säännöllisesti. Myöhemmin Dianelle selvisi, että vierailujen syynä saattoi olla hänen sijaansa äidin rakastaja. Lilianella oli suhde sveitsiläisen Hansin kanssa vuosikymmenien ajan.

Aikuistuttuaan Diane alkoi opiskella kauppatieteitä Geneven yliopistossa. Vapaa-aikanaan hän liiteli suihkuseurapiireissä niiden varakkaiden perheiden tyttöjen seurassa, joihin oli tutustunut sisäoppilaitosvuosinaan.

Eräänä iltana hän kohtasi yökerhossa silmiä hivelevän komean Eduard Egon von und zu Fürstenbergin. Ikivanhaa saksalaisaristokratiaa edustavalla nuorukaisella oli läheiset suhteet muun muassa Monacon ruhtinashuoneeseen. Tuttavuus alkoi kaveruutena mutta syveni nopeasti rakkaudeksi.

Diane ei kuitenkaan vielä unelmoinut avioliitosta. Hän halusi luoda uran.

Pari eli jonkin aikaa etäsuhteessa, sillä Diane pääsi työskentelemään pariisilaiseen valokuva-agentuuriin. Työ itsessään ei huokunut glamouria, sillä siihen kuului niin kahvin keittämistä kuin ­lomakkeiden ­mapittamista. Toimistossa Diane tutustui kuitenkin ajan huippukuvaajiin ja ­supermalleihin.

Egon havitteli muotialan huipulle New Yorkissa ja työskenteli kuuluisan Macy’s-­tavaratalon sisäänostotiimissä. Kun Diane matkusti kaupunkiin tervehtimään poika­ystäväänsä, hän oli myyty. Sykkivä New York syrjäytti Pariisin saman tien nuoren naisen sydämessä. Täällä myös Diane halusi ponkaista tähtiin.

Diane ja Egon vannoivat vihkivalat Ranskassa kesäkuussa 1969. Morsian oli pukeutunut Christian Diorin silloisen pääsuunnittelijan Marc Bohanin loihtimaan asuun, joka peitti hienotunteisesti vyötärön – ­olihan Diane jo kolmannella kuulla raskaana.

Häiden jälkeen pari muutti ylelliselle Ylä-Manhattanille ja pian syntyi poika Alexander. Vuotta myöhemmin perhe täydentyi tyttärellä, Tatianalla.

Kahden näyttävän seurapiirihahmon avioliitto oli kuitenkin rakentunut kaltevalle pohjalle. Molemmat juhlivat loputtomasti, eikä uskollisuus merkinnyt paljoa etenkään Egonille.

Pari päätyi asumuseroon 1973 ja kymmenen vuotta myöhemmin avioeroon. Ystävyys säilyi silti vankkana, ja juhlapyhät vietettiin yhdessä lasten takia.

Kuvataiteilija Andy Warhol ja Diane olivat läheisiä ystäviä.

Erottuaan Diane muutti omilleen ja teki läpimurtonsa muoti­maailmassa kietaisumekollaan. Hänellä ei ollut juuri pääomaa mutta sitäkin vakuuttavammat tukijoukot.

Egonin aristokraattisen taustan takia nuoripari oli uinut Voguen silloisen päätoimittajan, vaikutusvaltaisen Diana Vreelandin lähipiiriin. Tämä mentoroi mielellään nuorta aloittelijaa.

Yrityksensä alkuvuosina Diane toteutti kaiken niin pienillä varoilla kuin mahdollista. Niinpä muotimerkin ensimmäisissä mainoksissa hän poseeraa mallina. Kun homman hoiti itse, mallille ei tarvinnut maksaa palkkiota.

Diane ei kuitenkaan joutunut kitkuttelemaan säästöbudjetilla kauan. Kietaisumekosta tuli kertaheitolla hitti.

Erottuaan Egonista Diane heittäytyi eroottisiin seikkailuihin. Hän juhli ilta toisensa jälkeen legendaarisessa Studio 54 -diskossa sen muiden kanta-asiakkaiden, kuten taiteilija Andy Warholin, rockmuusa Bianca Jaggerin ja näyttelijä Liza Minnellin, kanssa.

Miesystävät ja yhden yön suhteet seurasivat toisiaan. Dianen luoma ajan ­hittituote, eläinkuvioitu kietaisumekko, heijasti tätä ajanjaksoa. Kuin pantteri tai leopardi Diane saalisti kiihkeästi uusia kokemuksia asfalttiviidakossa.

Vuonna 1975 hänen sydämestään lohkaisi palasen amerikanjuutalainen sijoittaja ja mediamoguli Barry Diller, mutta Diane ei ollut vielä valmis vakavaan liittoon.

Muotisuunnittelija heittäytyi erotiikkaa tihkuvaan mutta myös pakkomielteiseen suhteeseen nuoren, nousevan näyttelijän Richard Geren kanssa. Ailahtelevia tunteitaan ja suhteen aiheuttamaa ahdistusta paetakseen Diane matkusti Balille.

Sieltä hän löysi toisen yhtä ahdistuneen sielun, brasilialaisen miljonäärin ja taidemesenaatti Paulo Fernandesin. Kahden yksinäisen kulkijan tiet kohtasivat.

Sillä oli kohtalokkaat seuraukset, sillä sisäoppilaitoksiin jätetyt Alexander ja Tatiana kokivat itsensä hylätyiksi. Kesti vuosia ennen kuin lapset antoivat äidilleen anteeksi.

Suhde Pauloon päättyi, ja Diane päätti palata kotiin mutta tunsi itsensä edelleen levottomaksi. Diane ei pystynyt asettumaan New Yorkiin vaan palasi nuoruutensa kotikaupunkiin Pariisiin yhdessä uuden rakkautensa, italialaisen menestyskirjailijan Alain Elkannin kanssa.

Kauniisti alkanut romanssi kuitenkin kariutui miehen uskottomuuteen. Pettymyksen jälkeen paluu New Yorkiin oli katkera. Paitsi että rakkaus oli hiipunut, Diane sai huomata, että hänen brändinsä tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Kun kuluttajat olivat kyllästyneet käyttämään kietaisumekkoa sesongista toiseen, Diane oli löytänyt ratkaisuksi lisenssibisneksen.

Hän oli myynyt nimensä käytettäväksi niin kodintekstiilien, matkalaukkujen kuin aurinkolasienkin markkinoinnissa ja saanut vastineeksi sievoisen summan. Talous oli turvattu, mutta toisaalta Diane ei enää voinut kontrolloida sitä, millaisiin tuotteisiin hänen nimensä liitettiin.

Diane huomasi, että hänen nimellään markkinoitiin huonolaatuista roskaa. Se sai hänet sisuuntumaan ja haluamaan puhdistaa nimensä.

Se ei ollut helppoa vaan vaati Amerikan mallin mukaan lakimiesarmeijan ja tuhdin tukun dollareita. Avukseen hän sain Alexanderin nuoren vaimon Alexandran, joka tuli Millerien miljonäärisuvusta ja tunsi pykäläviidakon säännöt.

Yhdessä anoppi ja miniä luotsasivat Diane von Fürstenbergin tuotemerkin selvemmille vesille. Vuonna 1997 uudestaan perustetun Diane von Fürstenbergin muotitalon DVF:n ytimen muodostivat taas kietaisumekot ja uskaliaan värikkäät kuosit.

Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta Diane lähentyi iäkkään äitinsä kanssa. ­Lilianen mielenterveys alkoi rapautua. Vakava sairastuminen oli laukaissut keskitysleiritraumat uudelleen, ja Dianen oli lennettävä Brysseliin äitinsä tueksi.

Kohtaaminen ei ollut kuitenkaan ainoastaan traumaattinen. Lilianea tukiessaan Diane ymmärsi ­vihdoin, mitä äiti oli nuoruudessaan kokenut ja miksi tämä oli eristänyt muun perheen läheltään kuin jäämuurilla. Liliane kuoli vuonna 2000.

Pian sen jälkeen Diane teki ison elämänmuutoksen. Hän ja Barry Diller menivät naimisiin 2001 tasapainoiltuaan rakkauden ja ystävyyden välillä neljännesvuosisadan ajan.

”Minulla oli ehtinyt olla muita miehiä, mutta Barry uskoi aina, että lopulta päätyisimme yhteen”, morsian kommentoi The New York Times -lehdelle häiden jälkeen.

Samassa artikkelissa parin ystävä, muotisuunnittelija Calvin Klein kuittasi:

”Tätä on kestänyt nyt 26 vuotta,-eli oli jo aikakin, että he virallistavat suhteensa.”

Pelkkä avioliitto ei kuitenkaan riitä takaamaan onnea. Tärkeintä on ollut kasvaminen ihmisenä ja oman itsevarmuuden lujittuminen.

”Rakennat elämäsi tärkeimmän suhteen itsesi kanssa”, Diane on kirjannut elämä- kertaansa.Diane von Fürstenberg oli vasta eronnut kahden lapsen äiti, kun hän teki läpimurtonsa muotimaailmassa 1973. Hän täytti vuoden-vaihteessa 75 vuotta. Turbulenttinen tunne-elämä on vaihtunut seesteiseen perhearkeen.

Juttu on alun perin julkaistu Eevassa 3/22.