Kun balettitanssija Atte Kilpinen palautti ruokavalioonsa voin ja oliiviöljyn, hän yllättyi seurauksista: ”Pitää syödä kaikkea, jotta keho toimii”
Atte Kilpinen on tehnyt baletista mediaseksikkään. Hänen uransa lähti lentoon, kun hän teki irtioton ja lähti Suomesta.
Oletko sinä se tanssija Putouksesta? Balettitanssija Atte Kilpinen, 28, on kuullut kysymyksen monesti. Kulttuuriväki tuntee hänet Kansallisbaletin ensimmäisenä solistitanssijana ja koreografina. Monille kouluikäisille suurin meriitti on kuitenkin se, että hän esiintyi viime keväänä televisiossa koko perheen lauantaiviihdeohjelmassa ja tanssitti näyttelijöitä.
”Olen onnellinen, että olen saanut viedä tanssia sinne, missä sitä ei ole totuttu näkemään. Sillä on suuri merkitys”, Atte kertoo.
Illalla hän esiintyy Kansallisbaletin Prinsessa Ruususessa kissan roolissa. Koululaisia Atte on tavannut myös Balettienergiaa pojille -hankkeessa. Lisäksi hän esiintyy yksityis- ja yritystilaisuuksissa.
”Viime vuoden kesällä tanssin Carmina Buranan Temppeliaukion kirkossa. Sieltä on kuva, jossa tanssin presidentti Tarja Halosen takana penkkien selkänojilla.”
Instagramissa Atella on yli 22 400 seuraajaa. Ei ihme, että hänet tunnetaan tanssipiirien ulkopuolellakin. Hän on tehnyt baletista taas mediaseksikkään.
”Lavalla minun ei tarvitse miettiä, sillä keho on puhtain versio minusta, se vain menee ja on. Silloin tunnen olevani vapaa.”
Tuhansien tuijottaessa Atte unohtaa itsensä parhaiten. Hän on tottunut esiintymään suurille katsomoille. Kansallisbaletin lisäksi Atte on työskennellyt kaksi vuotta Hampurin baletissa.
”Kun katsojia on paljon, minun on mahdotonta hallita heidän katseitaan. Se nollaa niiden merkityksen. Lavalla minun ei tarvitse miettiä, sillä keho on puhtain versio minusta, se vain menee ja on. Silloin tunnen olevani vapaa.”
Uransa alussa Atte pelkäsi unohtavansa lavalla kaiken. Siksi hän toisti ja toisti liikkeitä juuri ennen esitystä. Kollega neuvoi häntä lopettamaan sen.
”Sen jälkeen tanssistani tuli rennompaa. Aloin luottaa kehon muistiin ja viisauteen.”
Vaatii paljon työtä, jotta pääsee taidossa ja heittäytymisessä sellaiselle tasolle kuin Atte. Turun Ilpoisissa varttunut kolmilapsisen perheen esikoinen harrasti lapsena sirkusta, painia, taekwondoa, telinevoimistelua, yleisurheilua, parkouria ja pikaluistelua.
Tanssiminen alkoi seitsemänvuotiaana, kun vanhemmat veivät Aten Showtanssistudio Taina Kovalaiselle. He uumoilivat, että laji sopisi energiselle lapselle.
Atte laajensi repertuaariaan katu- ja nykytanssiin, jazztanssiin ja balettiin. Pänttääminen ei kiinnostanut häntä, mutta urheilulajeja hän treenasi sinnikkäästi.
”Minulla oli palo oppia, enkä lannistunut siitä, että se vaati paljon toistoa. Myös vahva kilpailuvietti kannusti harjoittelemaan.”
Yläasteen jälkeen Atte meni Turun konservatorioon opiskelemaan nykytanssia.
”Kun katsoin ensimmäisenä päivänä sitä lattialla pyörimistä, sanoin, että en ole siivousrätti; en mene tuonne. Mutta menin kuitenkin ja löysin nykytanssin antaman vapauden tehdä mitä vain.”
Konservatorioaikana Atte alkoi myös käydä Helsingissä Tanssivintin balettitunneilla. Valmistuttuaan hän sai kiinnityksen Kansallisbaletin nuorisoryhmään ja eteni pian pääryhmään.
”Olen sydämeltäni showtanssija, ammatiltani nykytanssija ja työskentelen balettitanssijana.”
Monipuolisesta taustasta on ollut Atelle hyötyä. Siksi hän kannustaa lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa monipuolisesti varhaisen erikoistumisen sijaan.
”Balettitanssijoille on toki hyötyä siitä, että keho oppii liikeradat jo varhain, mutta esimerkiksi nykytanssissa ja koreografina monipuolisesta liikekirjastosta on paljon iloa.”
Henkinen turvapaikka löytyi sekin tanssisalista. Siellä Atte on tuntenut saavansa olla aina sellainen kuin on. Tanssimalla hän on voinut ilmaista tunteita, joista on ollut vaikea puhua. Kun pitkä parisuhde kariutui, Atte valutti sydänsurujaan tanssiin.
”Sen avulla olen voinut käsitellä suuria tunteita tuskasta rakkauteen. Tanssin liikekieli on hienoa, koska sillä voi ilmaista myös sitä, mille ei ole sanoja. Suru ja muut tunteet jäävät usein kehoon jumiin, ja ne poistuvat parhaiten liikkeen avulla.”
Nykyisin Atte on onnellisessa parisuhteessa mutta ei halua puhua kumppanistaan, koska tämä on yksityishenkilö. Homoseksuaalisuudestaan hän puhuu mielellään, koska haluaa tukea moninaisuutta.
Aiemmin Atte sai avoimuutensa vuoksi jopa tappouhkauksia. Enää hän ei halua nostaa esiin huonoa energiaa vaan vain hyvää. Suurin osa hänen saamistaan yhteydenotoista on ihmisiltä, jotka ovat olleet liikuttuneita ja kiitollisia hänen esityksistään. Ja perhe ja tanssiystävät ovat tukeneet kaikessa.
”Valehtelisin, jos väittäisin, että suhteeni kehooni on ollut aina täysin normaali. Minulla oli vaihe, jolloin menin epäterveeseen suuntaan ja jätin ruokavaliosta kaikki rasvat.”
Tanssijan instrumentti on keho, ja kehonhuolto on osa ammattia. Atte joutuu syömään, liikkumaan ja nukkumaan kurinalaisesti.
Nykytanssissa kehot voivat olla Aten mukaan paljon moninaisempia kuin baletissa, jossa tanssijoiden pitää pystyä muun muassa hyppimään, pyörimään, nostamaan ja olemaan nostettavana.
”Jos olisin kymmenen kiloa painavampi, se rasittaisi polviani ja niveliäni ja tekisi muille vaikeammaksi nostaa minua.”
Kun työn alla ei ole isoa roolia ja viikonloppuvapaalla ollessaan Atte juo toisinaan kaksi kolme lasillista samppanjaa. Sitä suuremmin hän ei irrottele.
Baletin kehonormeja on kritisoitu niin ankariksi, että ne altistavat syömishäiriöille.
”Valehtelisin, jos väittäisin, että suhteeni kehooni on ollut aina täysin normaali. Minulla oli vaihe, jolloin menin epäterveeseen suuntaan ja jätin ruokavaliosta kaikki rasvat.”
Kun Atte pääsi Kansallisbaletissa ravintoterapeutin pakeille, hän kuuli, että hyvät rasvat ovat elimistölle välttämättömiä. Hän palautti ruokavalioonsa oliiviöljyn ja leipävoin ja ihme tapahtui: rasvaprosentti laski.
”Silloin tajusin, että kroppa alkaa kerätä itseensä sitä ainetta, jota välttelee. Jos taas keho huomaa, että rasvaa on saatavissa, se polttaa sen. Pitää syödä kaikkea, jotta elimistö toimii.”
Porkkanoiden voimalla ei hypitä ja pyöritä parituntista teosta. Nykyään Atte pyrkii vaalimaan ennen kaikkea kehonsa toimintakuntoa, ei vain sen ulkonäköä.
”Baletti vaatii tietynlaisen kehon, ja se on toisenlainen kuin vaikka kuulantyöntäjillä. Olen kuitenkin iloinen, että myös balettimaailmassa on viime vuosikymmenen aikana pyritty anorektisuudesta sporttisuuteen.”
Tanssimisen lisäksi Atte käy joogassa ja pilateksessa. Hän on löytänyt myös kävelyn ilon.
”Kävellessä alitajunta toimii ja asiat loksahtavat järjestykseen. Olen löytänyt lenkeilläni ratkaisut moniin ammatillisiin ongelmiin.”
Tähänastista uraansa pohtiessaan Atte hämmästelee päättäväisyyttään ja uskallustaan.
”Kun sain vakituisen kiinnityksen Kansallisbalettiin 21-vuotiaana, päätin, että jos en jouluun mennessä saa ylennystä ryhmätanssijasta solistitanssijaksi, lähden muualle.”
Ylennystä ei tullut. Kansallisbaletissa vieraili samoihin aikoihin yksi maailman tunnetuimmista koreografeista, saksalainen John Neumeier. Hän tarjosi Atelle ryhmätanssijan paikkaa johtamassaan Hampurin baletissa. Atte lähti ja alkoi saada solistirooleja. Hänet ylennettiin solistitanssijaksi alle puolessa vuodessa.
”Se oli historiallista.”
Neumeierin avulla Atte löysi itsestään tanssijana koko ajan uusia puolia ja sai esimerkiksi esittää esikuvalleen Mihail Baryšnikoville tehdyn soolon.
Atte tanssi Hampurissa myös nuoren, enkelimäisen Tadzion roolin teoksessa Kuolema Venetsiassa, joka nähdään Kansallisbaletissa marraskuussa. Suomalaisen roolityöstä innoittuneena saksalainen aikakauslehti Ballett-Journal julisti: Hampuriin on syttynyt uusi tähti, Atte Kilpinen.
Hän pitääkin Saksan-aikaa uransa huippuna.
Suomeen palasi entistä rennompi Atte, joka oli saanut toteuttaa Hampurissa unelmiaan.
”Minulla ei ole enää niin suurta tarvetta todistella osaamistani, ja se on vapauttanut nauttimaan tanssimisesta entistä enemmän.”
Suomessa Atte sai ylennyksen ensimmäiseksi solistitanssijaksi. Hän on pääsemässä vauhtiin myös koreografina. Skaala on laajentumassa soolotöistä entistä suurempiin teoksiin. Maaliskuussa ensiesityksensä sai dialogi-tanssiteos Kohtauksia punaisesta jumalasta, johon Atte oli tehnyt koreografian ja jossa hän esiintyi Valtteri Lehtisen kanssa.
Tällä hetkellä Atte työstää koreografiaa teokseen Kreutzersonaatti, joka käsittelee mustasukkaisuutta ja lähisuhdeväkivaltaa. Leo Tolstoin samannimisessä pienoisromaanissa mies on mustasukkainen vaimostaan, mutta Aten versiossa on miespari ja kolmantena pyöränä nainen.
Tanssia Atte aikoo niin kauan kuin henki pihisee.
”Inspiroidun Jorma Uotisen sanoista: mistä minä oikein eläköityisin. Haluan tanssia aina, kuten Uotinen ja edesmennyt Aira Samulin.”
Haastattelu on julkaistu Eeva-lehdessä 11/2024.
