Kun Jose Eggert kertoo, että on aseksuaali, häntä kehotetaan tarkistuttamaan veriarvot: ”Tinderissä epäillään, etten vain ole saanut tarpeeksi hyvää seksiä”
Jose Eggert ei kiihotu tai ajattele seksiä. Hänelle neitsyys oli pitkään häpeällinen taakka, mutta sitten hän luki aseksuaalisuudesta – ja sai selityksen ajatuksilleen.
”Kun tajusin kaksikymppisenä olevani aseksuaali, päällimmäinen tunne kehossa oli helpotus. Sain vihdoin selityksen sille, miksi ajatus seksistä tuntui niin vaikealta.
Kavereiden kehuskelu seksikumppanien määrästä ja villeistä öistä hämmensivät minua nuorena, eikä se ainakaan sytyttänyt mielenkiintoa tehdä perässä. He olivat kaikki aloittaneet seksielämänsä 15-16-vuotiaina, mutta itse olin vielä parikymppisenä neitsyt. Se tuntui nololta silloin.
Sitten tuli some. Facebookin sateenkaariryhmissä alettiin puhua muistakin seksuaalisista suuntauksista kuin lesboista, biseksuaaleista tai homoista. Kuulin silloin aseksuaalisuudesta ja mietin heti, että tämähän sopii minuun.
Olin koko ikäni ajatellut, että kehossani oli vain jotain pielessä, kun en kokenut tarvetta seksille.
Sitten selvisi, että kyseessä olikin ihan oikea seksuaalinen suuntaus. Minussa tai kropassani ei ollutkaan vikaa. Annoin lopulta itselleni luvan ajatella, ettei seksikumppaneiden puuttumisella ollut mitään väliä.
Harrastaako aseksuaali ollenkaan seksiä? Moni luulee, ettei, mutta se on täyttä huuhaata. Jotkut eivät harrasta, mutta on myös aseksuaaleja, jotka harrastavat seksiä kumppaninsa kanssa.
Aseksuaalisuuteen mahtuu valtavasti harmaan sävyjä, ja siihen liittyvät muutkin asiat kuin pelkkä seksi. Moni ei esimerkiksi ihastu tai rakastu ollenkaan. Itse koen vahvoja ihastumisen tunteita, mutten ole koskaan rakastunut.
En kiihotu, enkä oikeastaan ajattele seksiä. En ole mikään seksistä totaalikieltäytyjä, mutta haluan sitä erittäin harvoin.
Tunnen seksuaalista vetoa toiseen ihmiseen vain todella harvoin – niin on tapahtunut kerran tai pari. Tyypissä on oltava silloin jotain aika erityistä. Minulla on oltava todella vahvoja tunteita, jotta seksi tuntuisi minusta hyvältä tai saisin siitä edes jotain irti.
Olen sinkku, mutta saatan olla intiimisti jonkun kanssa, vaikka käpertyä yhdessä sohvalle katsomaan leffaa.
Paljon on kiinni myös omasta asennoitumisestani, jotta koskettaminen tuntuisi kivalta ja oikealta, jos päädytään makuuhuoneen puolelle. Minun on tavallaan psyykattava itseäni. Sanon itselleni, että tässä on oikeasti hyvä tyyppi, jonka kanssa olisi kiva mennä pidemmälle. Muuten alan ylimiettimään jokaista kosketusta: tuntuukohan tämä sittenkään hyvältä.
En myöskään tykkää siitä, että joku puolituttu koskee kehooni. Tyyliin, että ’moi, onpa ihana nähdä’, ja sitten tullaan halaamaan. Ei kiitos, pysytään kädenmitan päässä.
Olen ollut yhdynnässä, mutta kokemukset ovat olleet aika mitäänsanomattomia. Ovi on silti sen asian suhteen raollaan. Voi olla, että joskus löytyy oikea tyyppi, jonka kanssa tunne onkin ihan erilainen.
Virhearviointeja omista rajoista on sattunut, esimerkiksi humalassa. Kerran lähdin baarista tyypin mukaan, ja kun pääsimme pikkuhiljaa puuhiin, tajusin, että tämä olikin huono idea. Keräsin kimpsut ja kampsut ja lähdin kotiin. Kyseinen ihminen ymmärsi tilanteen hyvin, ja olemme edelleen kavereita.
Suoraan puhuminen on tärkeää minulle, koska moni fyysinen signaali menee minulta ohi. Voi käydä niin, että toinen laittaa vaikka kätensä sisäreidelleni, mutta tajuan viestin vasta jälkeenpäin. Kerran niin kävi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa olisin ollut valmis menemään ihan päätyyn asti, jos olisin vain tajunnut tilanteen. Se kyllä harmitti.
Minulle ei ole koskaan tullut tunnetta, että haluan riisua tuon ihmisen tai nyt täytyy saada seksiä. En osaa selittää, miltä se tuntuu, koska se ei tunnu.
Aseksuaalit saavat usein kuulla queer-yhteisössä, että emme kuulu sateenkaarilipun alle. Ajatellaan, että aseksuaali olisi vain cis-hetero, joka ei tykkää seksistä. Moni homoaktivistikaverini ei ymmärrä, että aseksuaali voi ihan hyvin olla esimerkiksi trans tai homo.
Toivoisin, että ihmiset olisivat avarakatseisempia. Ei kenenkään tarvitse mahtua yhteen muottiin vaan jokainen voi olla se, kuka on. En halua, että minua lokeroidaan mieheksi, naiseksi tai muunsukupuoliseksi. Onko sillä mitään väliä, mikä minä olen? Minä olen minä.
Minulle sukupuoli on ihan se ja sama. Itse ihminen merkitsee minulle enemmän. Ulkonäöllisesti tykkään ehkä enemmän miehistä, mutta on myös hyvännäköisiä naisia.
Moni kuvittelee myös, ettei aseksuaali halua lapsia. Todella monella tuntemallani aseksuaalilla on lapsia ja pitkiä suhteita takana, ja he ovat ymmärtäneet suuntauksensa vasta vanhemmalla iällä.
En tiedä, haluanko itse lapsia. Jos hankkisin niitä, adoptio voisi olla oikea vaihtoehto minulle. Sellainen fiilis on ollut siitä lähtien, kun tajusin olevani aseksuaali.
”Minulle ei ole koskaan tullut tunnetta, että haluan riisua tuon ihmisen tai nyt täytyy saada seksiä.”
Yllättävän paljon on ihmisiä, jotka eivät vain tajua, ettei kehoni kaipaa seksiä. Aina saa olla selittämässä ja vastaamassa kysymyksiin. Mitä aseksuaalisuus on, olenko käynyt labrassa tarkistuttamassa libidoni tai onko aineenvaihdunnassani jotain vikaa.
Tinderissä saan kommentteja, etten vain ole saanut tarpeeksi hyvää kyrpää: ’Kyllä minä osaan hommat, olen tosi taitava’. Olen lähinnä nauranut siihen, että no joo, seuraava.
Tinderillä on kyllä viihdearvonsa, mutta selailen sitä lähinnä huvikseni, jos on tylsää yövuorossa. Parisuhteita minulla ei ole hirveästi ollut, mutten myöskään etsi ketään. Ei minua haittaa, jos joku kävelee elämääni, kemiat kohtaavat ja löytyykin se oikea kumppani. Mutta olen sinut sen kanssa, kuka minä olen.”
Juttu on julkaistu Trendissä 1/24.
