Kuka loi pyhän tekstin? Uskontotieteilijän mukaan alkuperäistä Raamattua ei ole olemassa
Raamattua on pidetty muuttumattomana pyhänä tekstinä. Oikeasti kirja on muovautunut jatkuvasti kirjurien käsissä. Esimerkiksi monijumalaisuutta on sensuroitu ja naisten osuutta häivytetty.
Maailman myydyin, siteeratuin ja väärinkäytetyin kirja on Raamattu. Pyhän kirjan lauseita on valjastettu niin politiikan kuin vallankäytön perusteiksi. Raamatun kertomukset nousevat esiin myös täysin maallisissa yhteyksissä.
Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kirja, vaan historian saatossa inhimillisten valintojen, virheiden ja sattuman kautta muotoutunut tekstikokoelma.
Teologian tohtori ja psykologi Ville Mäkipelto sekä pappi ja väitöskirjatutkija Paavo Huotari kertovat, mitä kaikkea Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta usein jää vaille päivänvaloa.
He ovat kirjoittaneet yhdessä Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia -tietokirjan.
Miten päädyitte kirjoittamaan tämän kirjan?
Ville: ”Paavo lähetti minulle syyskuussa vuonna 2020 WhatsApp-viestin, jossa hän ehdotti yhteistä tietokirjaa Raamatun muutoksista. Olimme työskennelleet jo vuosia yhdessä, ja innostuin heti hyvästä ideasta.”
Paavo: ”Raamatusta on kirjoitettu paljon tutkijoille suuntautuvaa sisäpiirikirjallisuutta. Halusimme tehdä suomeksi populaarin ja ymmärrettävän teoksen Raamatun historiasta.”
Ville: ”Kokemukseni mukaan Raamatun historiaa tunnetaan melko huonosti, vaikka kyseessä on kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittävä teos. Moni esimerkiksi pitää Raamattua yhtenä yhtenäisenä kirjana, mitä se ei ole.”
Miten pyhiä tekstejä on ajan saatossa muokkailtu?
Ville: ”On hyvä muistaa, että yhtäkään alkuperäistä Raamatun tekstiä ei ole säilynyt. Kaikki Raamatun käsikirjoitukset, joita esimerkiksi tutkijat käyttävät, ovat kopioiden kopioita.
Raamattu syntyi siten, että suullisesti kerrottuja tarinoita ja uskontulkintoja alettiin kirjoittaa ylös ja toimittaa yhteen laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Tekstien käsin kopioiminen aiheutti aina enemmän tai vähemmän muutoksia. Osa niistä oli tahattomia virheitä, osa tahallisia muokkauksia. Silmä saattoi hypätä jonkun sanan yli tai kirjuri saattoi tulkita uudelleen vaikkapa käsitystä jumalasta.”
Paavo: ”Painovirheitä sattui, aivan kuten nykyäänkin. Meidän kirjamme ensimmäiseen painokseen lipsahti yhteen kohtaan virhe, jossa profeetta Daavidin ja profeetta Samuelin nimet menivät sekaisin. Korjasimme virheen seuraaviin painoksiin, kun tarkkasilmäinen lukija huomautti asiasta.”
Ville: ”Joskus törmää ajatukseen, jonka mukaan kirkolla olisi käytössä Raamatun sensuroitu tai vääristelty versio. Se ei pidä paikkansa, sillä mitään alkuperäistä Raamattua ei ole olemassa. Jossain kohtaa on vain tehty päätöksiä, mitkä tekstit kirkon käyttämään Raamattuun kuuluvat.”
”Mitään alkuperäistä Raamattua ei ole olemassa.”Paavo Huotari
Mikä ylipäätään on Raamattu?
Paavo: ”Raamattua ei ole olemassa. Tämä on ehkä radikaalin kuuloinen väite raamatuntutkijoilta.
Raamatun tekstien historiaan tutustuminen auttaa ymmärtämään, miten moninaisia tekstejä ja teoksia juutalaisten ja kristittyjen pyhiin kirjakokoelmiin luetaan. Ei ole olemassa yhtään historiallista ajanjaksoa, jolloin olisi ollut olemassa vain yksi kaikille yhteinen Raamattu.
Todellisuudessa on olemassa erilaisia Raamattuja: muinaisia käsin kopioituja käsikirjoituksia sekä toisistaan poikkeavia kaanoneita eli ohjeelliseksi katsottuja pyhien kirjojen kokoelmia, jotka on hyväksytty kussakin uskonnollisessa yhteisössä.
Jos suomalainen käy ostamassa Raamatun, se on todennäköisesti nahka- tai pahvikantinen painettu kirjakokoelma, josta löytyy 66 eri teosta. Nämä kirjat jaetaan Vanhaan testamenttiin ja Uuteen testamenttiin.
Kristittyjen Vanhaksi testamentiksi kutsumat kirjat ovat myös juutalaisten pyhä kirjakokoelma.”
Miten käsitykset jumalista ovat ajan saatossa muuttuneet?
Ville: ”Rippileirillä teineillä yritetään opettaa oikean kristillisen opin perusteita. Kuten, että Jumala on kolminainen – Isä, Poika ja Pyhä Henki – mutta silti yksi ja sama. Ja että Jeesus syntyi maailmaan neitsyestä mutta on silti ollut aina olemassa.
Oppi ei ole pudonnut taivaalta sellaisenaan. Se on muotoutunut ensimmäisten vuosisatojen aikana teologisen ja poliittisen väännön seurauksena. Ihmiset kävivät keskusteluja, joissa oli erilaisia käsityksiä jumaluudesta ja Jeesuksesta. Ajan myötä tietyt opit vakiintuivat oikeiksi ja osa leimattiin harhaopeiksi.
Raamatun tekstit syntyivät maailmassa, jossa usko monien jumalten olemassaoloon oli lähtökohta. Tällainen näkökulma on ollut myös alun perin Raamatussa. Myöhemmin monijumalaisuus sensuroitiin.”
Miksi monijumalaisuus sensuroitiin Raamatussa?
Ville: ”Monoteismi eli usko vain yhden Jumalan olemassaoloon on pitkän historiallisen kehityksen tulosta.
Tätä uskonnollista innovaatiota täytyy toistuvasti perustella Raamatun sivuilla, koska juutalaisuus ponnistaa monijumalaisesta Lähi-idästä ja kristinusko monijumalaisesta Rooman valtakunnasta.
Yhden Jumalan palvonta palveli aluksi vallan keskittymistä Jerusalemiin, jossa olevaa Jahven temppeliä alettiin pitää uskon keskuksena. Kun temppeli tuhottiin ja osa kansasta vietiin pakkosiirtolaisuuteen vieraiden kansojen keskelle, ajatuksesta yhden Jumalan valitsemasta kansasta tuli tärkeä kansallisen identiteetin rakennuspalikka.”
Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
Paavo: ”Olemme epävarmojen asioiden äärellä, sillä puhumme yli tuhannen vuoden takaisesta historiasta. Meillä ei ole varmuutta kirjurin roolista. Ovatko he keskittyneet mekaaniseen kopiointityöhön vai ovatko he olleet itsenäisiä ajattelijoita, jotka ovat osallistuneet teologiseen tuotekehittelyyn?”
Ville: ”On selvää, että kukaan ei ole yksin päättänyt, mitkä tekstit päätyvät Raamatun kirjakokoelmaan. Päätöksiä ovat todennäköisesti tehneet ne, joilla on valtaa, kuten papit ja hallitsijat. On voinut olla myös kyse siitä, kuka onnistuu kertomaan kansaan vetoavan tarinan.”
Onko muuttumatonta pyhää tekstiä olemassakaan?
Paavo: ”Ei ole. Pyhän tekstin luonteeseen ja elinehtoihin kuuluu se, että se muuttuu. Muutoin se kuolee pois.
Pyhää tekstiä voi verrata Suomen lakiin. Sekin käy käyttökelvottomaksi, jos sitä ei koskaan päivitä. Myös pyhää tekstiä tulee tuunata uusiin olosuhteisiin ja tilanteisiin sopivaksi. Minä en pidä sitä negatiivisena asiana.”
Ville: ”Tietyissä vaiheissa yhteisöt ovat vakiinnuttaneet pyhät tekstinsä. Vaikka itse tekstit eivät enää muutu esimerkiksi käsin kopioimisen seurauksena, niiden tulkinnat muuttuvat.
Myös käännökset tuovat aina uusia nyansseja yli 2 000 vuotta käännettyyn kirjakokoelmaan: välillä käännöksissä käytetään nykyajan käsitteitä, joita muinainen kirjoittaja ei voinut tarkoittaa.”
Miten Jeesuksen erikoinen elämä on käsikirjoitettu?
Ville: ”Suurin osa tutkijoista ajattelee, että Jeesus oli historiallinen henkilö, joka eli noin vuosina 0–30 ajanlaskumme taitteessa.
Hän oli juutalainen opettaja, joka oli kerännyt ympärilleen seuraajia. Jeesus teki asioita, joita tulkittiin ihmeiksi. Myös Jeesuksen kuolemaa ristillä pidetään yleisesti historiallisena tapahtumana.”
Paavo: ”Varhaiset kristityt olivat vakuuttuneita siitä, että Jeesus nousi kuolleista ja palaa hyvin pian. Tämän takia ei ollut tarvetta kirjoittaa tapahtumia ylös. Kun näin ei käynytkään, tuli halu kirjata tapahtumat muistiin.
Näin syntyivät evankeliumit. Raamatussa Jeesuksen elämää kuvaillaan neljässä evankeliumissa, jotka on nimetty Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan.
Nimistään huolimatta evankeliumien alkuperäisiä kirjoittajia ei tunneta, vaan kirjoitukset on nimetty toisella ja kolmannella vuosisadalla.”
Ville: ”Jeesuksesta piirtyy hyvin erilainen kuva eri evankeliumeissa. Markuksen evankeliumissa näyttäytyy Jeesus, joka haluaa salata ihmetekonsa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus on avoimesti Jumalan poika.”
Eduskunnassa pidetyissä puheissa on viitattu useammin Raamattuun kuin mihinkään muuhun teokseen.
Opettaako Raamattu jälleensyntymästä?
Ville: ”Ei opeta. Törmään aina välillä tähän käsitykseen. Suomessa tällaista tulkintaa on kannatettu erityisesti teosofian parissa.
Raamatussa ei tuoda esiin ajatusta jälleensyntymästä, eikä ole myöskään tietoa sellaisen kohdan poistamisesta. Raamatussa puhutaan niin sanotusta hengellisestä uudelleen syntymästä, kun ihminen tulee uskoon.
Uudelleen syntyminen on eri asia kuin jälleensyntyminen. Toki Raamatussa tunnetaan myös ruumiin ylösnousemus kuoleman jälkeen.”
Miten Raamatun tekstejä on valjastettu politiikan palvelukseen?
Ville: ”Raamattu on edelleen 2020- luvulla maailman myydyin, siteeratuin, käytetyin ja myös väärinkäytetyin kirja. Se nousee säännöllisesti esille esimerkiksi politiikassa, uskonnollisten yhteisöjen elämässä, lehdissä, taiteessa, kulttuurissa, koulussa, syntymässä, kuolemassa, sodassa ja rauhassa.
Itsenäisyyden ajan Suomessa eduskunnassa pidetyissä puheissa on viitattu useammin Raamattuun kuin mihinkään muuhun teokseen.
Raamattu putkahtelee säännöllisesti esiin eettisissä ja moraalisissa keskusteluissa samaa sukupuolta olevien avioliitosta translakiin.
Edelleen pyhien tekstien lainauksilla saa painoarvoa omille puheilleen ainakin tietyn yleisön edessä.”
”Kristinusko ponnistaa moni-jumalaisesta Rooman valtakunnasta.”Ville Mäkipelto
Mitä meiltä on pimitetty?
Paavo: ”Pidän sensurointia eri asiana kuin pimittämistä. Sanoisin, että mitään ei ole pimitetty erityisen tahallaan tai pahantahtoisesti. Sensuroinnilla viittaamme siihen, että joitakin Raamatun tekstejä muutettiin, kun käsitys asioista tai opeista muuttui.”
Ville: ”Esimerkiksi naisten ääniä on uskonnon historian aikana vaiennettu. Kristinuskon alkuvaiheissa on varmasti ollut myös tärkeitä naisvaikuttajia, jotka ovat tulkinneet pyhiä tekstejä.
Naisten tulkinnat ovat kuitenkin jääneet historian hämärään. Myös jumala- kuvan feminiinisiä puolia on sensuroitu.
Yksi esimerkki Raamatun tekstien moninaisuudesta on Kuolleeltamereltä Qumranin lähistöltä sijaitsevasta luolasta vuosina 1947–1956 löydetty reilun 900 käsikirjoituksen joukko.
Tämä yksi 1900-luvun merkittävimmistä arkeologisista löydöistä osoittaa, että pyhien tekstien moninaisuus on kaukana siitä illuusiosta, että Raamatun tekstit olisivat pysyneet historian saatossa muuttumattomana.”
Mitä Raamattu merkitsee teille?
Paavo: ”Työskentelen pappina ja minulle usko on iso asia. Raamattu on minulle pyhä kirja, josta ammennan paljon myös henkilökohtaiseen elämääni.
En koe ristiriitaa siitä, että pidän Raamattua pyhänä kirjana – ja tutkin sen historiallisia taustoja.”
Ville: ”Minulle Raamattu ei ole erityisen pyhä kirja, enkä näe sitä Jumalan sanana, vaikka ennen olenkin nähnyt. Raamattu puhuttelee ja inspiroi minua inhimillisenä teoksena.
Voin samastua niihin hengellisiin kysymyksiin, joita Raamatun kertomuksissa pohditaan.”
Paavo Huotari
on 35-vuotias pappi ja väitöskirjatutkija.
Ville Mäkipelto
on 35-vuotias teologian tohtori, psykologi ja tubettaja. Hän tuottaa YouTube-kanavalleen videoita, joissa hän käsittelee ihmismieltä ja maailmankaikkeutta erilaisista näkökulmista
Yhdessä he ovat kirjoittaneet Raamatun tekstien historiasta kertovan tietokirjan Sensuroitu – Raamatun vaiettu historia (Otava 2023), joka oli vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.
