Yli 100 000 suomalaisen Facebook-ryhmässä kohkataan ruoanlaittovälineestä, joka tuntuu pystyvän mihin vain ja säästää vieläpä sähköä – kannattaako airfryer oikeasti hankkia?
teknologiatesti
Yli 100 000 suomalaisen Facebook-ryhmässä kohkataan ruoanlaittovälineestä, joka tuntuu pystyvän mihin vain ja säästää vieläpä sähköä – kannattaako airfryer oikeasti hankkia?
Kiertoilmakypsennin on hurmannut suomalaisen keittiökansan, ja nyt kysymys kuuluu: onko airfryer loistava vekotin vai vain uusi rasvakeitin tai popcornkone, jonka kolme neljästä työntää alkuinnostuksen jälkeen kaapin perukoille? (Paitsi ettei se mahdu sinne.)
Teksti
|
Kuvat
Julkaistu 18.1.2023

Tässä juttusarjassa toimittaja Virpi Salmi testaa erilaisia teknisiä vimpaimia ja villityksiä – ja arvioi kannattaako niiden imuun lähteä mukaan.

Onko jossain muka vielä joku, jolla ei ole kuullut airfryeristä? Kun airfryer tuli Suomen markkinoille muutama vuosi sitten, tv-mainoksissa energinen perheenäiti valmisti lapsijoukolle ranskalaisia ja kanankoipia. Ideana oli, että airfryerillä sen voi tehdä ilman upporasvaa.

Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kotikeittiöissä kovin innokkaita upporasvalla läträäjiä, kiitos sekä tehokkaan terveys- että paloturvallisuusvalistuksen, mutta kyllä täälläkin on keksitty laitteelle käyttöä.

Vuonna 2019 perustetussa Airfryer vinkit ja ohjeet Suomi -Facebook-ryhmässä on jo yli 100 000 jäsentä. Ryhmäläiset tekevät ”pöhöttimellä” kaikkea mahdollista. Laitteella onnistuu niin einesten lämmitys kuin kuivakakun tai hapanjuurileivän leipominen.

Malleja ja merkkejä on markkinoilla kymmeniä. Halvimmillaan airfryerin saa viidelläkympillä.

Kun lueskelin Facebookista ihmisten kokemuksia laitteesta, intoni laantui.

EPÄILEMÄTTÄ LAITTEEN hankinnassa on hypeä ja alkuhuumaa. Itse harkitsin laitteen hankintaa pari vuotta. Hinkuni oli tehdä sillä erilaisia aasialaisia ja eteläamerikkalaisia nyyttejä ja rullia, jotka pitäisi muuten uppopaistaa, mikä on paitsi epäterveellistä, vaarallista, myös aika vaivalloista.

Kun lueskelin Facebookista ihmisten kokemuksia laitteesta, intoni laantui. Postauksissa lueteltiin eri laitteiden malleja, tehoja ja eri ruokien kypsennysaikoja. Monet tuntuivat valmistavan laitteella lähinnä lihaa ja makkaraa tavoilla, jotka olisivat onnistuneet uunissa tai hellalla.

Oikeissa olosuhteissa airfryer voi säästää sähköä

Viime vuonna alkanut sähkön hinnannousu toi airfryerin käyttöön uuden ulottuvuuden: energiatehokkuuden.

Työtehoseura testasi vuonna 2020, että airfryer on tosiaan sähköpihimpi kuin uuni. Se, millainen merkitys tällä on itse kunkin sähkölaskuun, riippuu monista asioista, kuten perheen ja airfryerin koosta ja siitä, millaiseen ruoanvalmistukseen sitä käyttää.

Jos esimerkiksi yhden tai kahden hengen talous hankkii laitteen ja todella korvaa sillä joka päivä hellan ja uunin käyttöä, sähkönkulutus voi vähentyä. Jos oikein asiaan perehtyy, airfryerillä voi tehdä melkeinpä mitä vain, kuten ”keittää” munia. Jos taas isompi ruokayksikkö hankkii laitteen tehdäkseen sillä viikonloppuranskalaiset uunin sijasta, hyöty on pienempi.

Merkittävin asia laitteessa on sen korin koko: kuinka monta syöjää on ja minkä kokoinen pöhötin omaan keittiöön mahtuu. Tehokkaampi, siis isompiwattinen laite kypsentää ruoan nopeammin, mutta Työtehoseuran vertailussa sähköä kului per valmistettu ruokamäärä suunnilleen yhtä paljon sekä tehokkaammalla että vähempitehoisella laitteella.

Jos ei rakasta likaisten keittiölaitteiden rassaamista, kannattaa myös tarkistaa, kuinka helppo kori ja likaantuvat osat on irrottaa ja puhdistaa, ja saako ne laittaa astianpesukoneeseen.

Airfryer pääsi testiin

Philips XXL, hinta noin 250 euroa.

Itse sain airfryerin lopulta syntymäpäivälahjaksi viime keväänä. Se on klassikkomalli eli Philipsin XXL. Koriin luvataan mahtuvan kuuden hengen ruoat, eli noin 1,4 kiloa ranskanperunoita tai kokonainen broileri. Laitteen hinta lähtee 250 eurosta.

Olen tehnyt muun muassa meksikolaisia tostadilloja, thai-henkisiä dumplingeja, kuorrutettuja ravunpyrstöjä, täytettyjä jalapenoja, bataattiranskalaisia raa’asta bataatista ja lehtikaalisipsejä. Ne ovat kaikki olleet herkullisia ja rasvaläträyksen puuttuessa helppoja valmistaa.

Kaikista useimmin laitteella on kuitenkin varmasti tehty pakasteranskalaisia. Se saattaa välillä seistä pari viikkoa käyttämättä, kunnes välähtää, että pitäisikö pakastekalanpalat valmistaa airfryerissä.

Laite on myös todella iso.

Jos en olisi saanut laitetta syntymäpäivälahjaksi, maksaisinko siitä yli kaksisataa euroa? Luultavasti en. Voisinko elää ilman sitä? Kyllä voisin.

Mutta itse kehittelemäni dumplingit ovat kyllä todella hyviä. Täytteeseen tulee broilerinjauhelihaa, paljon korianteria, kalakastiketta, limemehua ja valkopippuria. Täyte kääritään valmiiseen kevätrullataikinaan, muotoillaan jonkinlaiseksi nyytiksi ja airfryetetään kahdeksan minuuttia, koria ravistetaan ja airfryetetään neljä minuuttia lisää. Syödään sweet chili -kastikkeen kanssa.

Kannattaako airfryer hankkia? Katso tästä plussat ja miinukset

Plussat

+ Tekee oikeasti monista ruoista rapeita ilman upporasvakypsennystä.

+ Helppo käyttää ja puhdistaa.

+ Ruoan valmistumista ei tarvitse vahtia, koska aika asetetaan etukäteen.

+ Voi valmistaa ruokalajeja, joihin ei muuten viitsisi liian vaivalloisuuden takia ryhtyä.

+ Energiatehokas.

Miinukset

- Isokokoinen, vie paljon pöytätilaa.

- Jääkö oikeasti arkikäyttöön?

- Isot mallit ovat kalliita.

- Sähkön säästö edellyttää, että laitteella oikeasti korvaa uunin ja/tai hellan käytön.

Kommentoi +