Yona kertoi, mitkä asiat tuovat hänelle voimaa:

Paikka: Ostin muutama vuosi sitten mummonmökin kotini läheltä Jyväskylästä. Mökin nimi, Köyhälä, kuvaa paikan askeettisuutta ulkohuusseineen ja pihasaunoineen. Vetäydyn piilopirttiini olemaan ja kirjoittamaan biisejä. Rentoudun parhaiten vaatimattomissa puitteissa. On ihanaa, kun saan kantaa kaivosta veden ja sytyttää takkaan tulet.

Ruoka: Paheeni on syödä myöhään iltaisin. Juuri kun olen nukahtamassa, naposteluhimoni heräävät. Yöpalani on nykyään porkkanat. Keikkareissuillakin kuljen porkkanapussi mukanani. Siitä voi täydentää epäterveellistä huoltoasemalounasta, jota tulee syötyä tien päällä.

Tuoksu: Kannan eteeristä laventeliöljyä kaikkialle. Sivelen sitä iholleni, pirskottelen löylyveteen tai hotellihuoneen kylpyammeeseen. Tuoksu rauhoittaa ja antaa lempeät yöunet.

Esine: Piano tekee kodin. En ole kovin hyvä pianisti, mutta se ei haittaa minua. Soittaminen vie minut lapsuuteni viattomiin ja hauskoihin päiviin. Pianon koskettimissa on kokonainen sinfoniaorkesteri. Se on loputon leikkikenttä.

Oivallus: Olen opetellut viime aikoina radikaalia hyväksyntää. Siihen kuuluu todellisuuden tunnustaminen eikä sitä vastaan taisteleminen. Pyrin ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se on. Hyväksyminen on vaikeaa – ja varsin vapauttavaa.

Kosmetiikka: Olen oppinut äidiltäni ihonhoidon salaisuuden: paras tuote on klassinen siniseen peltipurkkiin pakattu Nivean rasva. Käytän sitä niin päivävoiteena, yövoiteena kuin naamiona. Ihmevoiteella parantuvat myös pienet ihon nirhaumat. Voiteen tuoksu vie minut lapsuuteeni, jolloin äiti siveli pehmeässä yöpuvussa sitä kasvoilleni ennen nukkumaan menoa.

Liikuntalaji: Personal trainerini on 9-vuotias Vanja-koira. Suurikokoinen suden näköinen uros pitää huolen siitä, että liikun reippaasti vähintään pari tuntia päivässä. Koiralenkit rytmittävät sopivasti yksin asuvan päivää.

Ajatus: Harjoittelen irti päästämistä ja sitä, etten käyttäisi turhaa energiaa toisten elämän vahtaamiseen tai arvostelemiseen. Jos joku ei toimi mielestäni oikein, pyrin tuomaan huomion takaisin omaan käytökseeni. Elämä on paljon helpompaa, kun antaa jokaisen elää tavallaan.

Kaupunki: Olen Itävallassa syntynyt ja Oulussa, Kuopiossa sekä Helsingissä kasvanut kiertolainen. Vuonna 2021 toisen avioeroni jälkeen asetuin asumaan entiseen opiskelukaupunkiini Jyväskylään. Kotiuduin heti. Jyväskylä on kaunis ja rento kaupunki luonnon äärellä, vähän sellainen tuntemattomampi helmi. Lisäksi täältä on lyhyt matka ajella keikoille eri puolille Suomea.

Palautumiskeino: Koska keikoilla annan itsestäni kaikkeni yleisölle, kotiin palatessani tarvitsen omaa rauhaa. Lataudun yksinolosta. Olen tosin tuntenut myös yksinäisyyttä etenkin parisuhteiden päättymisten jälkeen. Tunteen taustalla on paine siitä, että minun pitäisi olla pian nelikymppisenä tietyssä pisteessä, kuten äiti. Ravistelen ajatuksen pois ja muistutan itseäni siitä, että minun on hyvä olla juuri näin.

Juttu on julkaistu aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2023.

Otsikkoa on muutettu 4.9.