Jos pitäisi tiivistää rohkeus yhteen ihmiseen, juuri nyt valinta olisi helppo: Volodymyr Zelenskyi. Ukrainan presidenttiin henkilöityy urheus ylivoimaiselta vaikuttavan vihollisen edessä, ja ukrainalaisten rohkeus näyttää tarttuvan. Vladimir Putinin terrori on yhtenäistänyt koko Eurooppaa.

Kaiken kauheuden keskellä rohkeuden aalto tuntuu hyvältä. Se tuntuu vähän siltä, että itsekin olisi hiukan rohkeampi ja suoraselkäisempi, asettaisi rajat. Tuli mitä tuli, nyt tämä pelottelu loppuu!

Tunteet tarttuvat. Varsinkin kielteiset tunteet tarttuvat vaivattomasti kuin kevätflunssa. Kannattaa siis miettiä, millaisille tunteille itsensä altistaa.

Työssäni olen viettänyt paljon aikaa rohkeiden ihmisten seurassa. Eeva-podcastia Kahdeksan oppituntia rohkeudesta tehdessäni olen päässyt haastattelemaan ihmisiä, jotka ovat opetelleet rohkeiksi. Samalla olen oppinut paljon siitä, mistä rohkeudessa on kyse.

Olen oppinut, että rohkeutta pitää harjoitella ja että rohkeus edellyttää mahdollisuutta valita. Rohkeus on kykyä altistaa itsensä muutokselle ja luottaa siihen, että kaikki lopulta järjestyy.

Olen myös oppinut, että rohkeinkin ihminen toivoo toisten tukea. Vaikka ei uskaltaisi itse vaatia oikeutta, voi päättää seisoa vieressä ja osoittaa tukensa.

Ajoitus on tärkeää, sillä tunteet menevät ohi. Rohkeus, ilo ja toivo kestävät aikansa ja katoavat, mutta niin tekevät onneksi myös pelko, paniikki ja toivottomuus.

Siksi ajattelen, että kaikkien tunteiden kanssa kannattaa yrittää pysyä tyynenä. Jos tunne tuo mukanaan hyvää, tartu siihen. Muuten sitä kannattaa kestää hetki ja päästää sitten irti.

Tunne on vain tunne. Sinä päätät, haluatko tartuttaa sitä muihin.

Pääkirjoitus on julkaistu Eevassa 04/2022.