”Tuntuuko jonkun ystävän kanssa siltä, että hän ei ota sinun aikataulujasi huomioon? Hän on kiireinen, ja kun jokin aika sopii hänelle, sinun täytyy venyä ja joustaa. Se ärsyttää: hän ei huomioi tarpeitani.

Itse asiassa tärkeämpi huomio on se, ettet itse huomioi tarpeitasi. Jokaisen on otettava itse vastuu rajoistaan, ja niistä kiinni pitäminen on myös muiden etu.

Tyypillinen esimerkki ovat äidit, jotka tulevat retriiteilleni. He tuntevat syyllisyyttä oman ajan ottamisesta. He ovat tottuneet olemaan vain perhettä varten.

Vallalla on iso uskomus, että rajojen asettaminen on itsekästä, ja itsekkyys on pahasta. Moni on oppinut, että toisten rakkaus on ehdollista: on oltava kiltti, tai suhde katkeaa. Muiden tarpeet on asetettava omien edelle.

Pelätään konflikteja, koska on opittu, että jos sanon, miltä minusta tuntuu, menetän tuon toisen.

Uuvuin vuonna 2012. Minulla ei ollut rajoja, vaan yrittäjänä kalenterini kaikki tunnit olivat jonkun muun käytettävissä – jos aamuseitsemältä oli pieni rako, ajattelin, että voin ottaa siihenkin jonkin tapaamisen. Pelkäsin, että jos sanon ei tai asetan omat ehtoni, työt loppuvat. Pikkuhiljaa aloin ymmärtää, etten voi sanoa kaikelle kyllä.

Jokainen tarvitsee sekä yhteyttä toisiin ihmisiin että erillisyyttä. Elämä on jatkuvaa tanssia näiden kahden välillä. Erillisyys on tärkeää, sillä sen avulla ymmärtää, kuka juuri minä olen ja miten erotun muista. Monen on kuitenkin vaikea pitää kiinni tästä erillisyydestä – omista rajoistaan.

Joskus ihmissuhde päättyy, kun alkaa asettaa rajoja. Toinen voi loukkaantua, kun joutuu luopumaan saavutetuista eduista. Silloin kuitenkin tekee toiselle palveluksen: hän voi alkaa huolehtia itsestään. Jos läheinen esimerkiksi pyytää jatkuvasti rahaa lainaan, on palvelus lopettaa rahan antaminen. Hänen on vihdoin muutettava tapojaan.

Kun sanoo ystävälle ei, välttämättä ei seuraa kaikkein pahin. Kun itse aloin sanoa ei, ystävä saattoikin kiitellä, miten inspiroivaa ja voimauttavaa se oli. Huomasin myös, että suhteeni muuttuivat syvemmiksi.

Kun suhde perustuu vääränlaiseen antamiseen ja ottamiseen, se ei ole intiimi. Jos toinen ei ole kiinnostunut hyvinvoinnistasi, onko se suhde, jonka haluat säilyttää?”

Katri Syvärinen, 43, on henkisen hyvinvoinnin valmentaja ja kirjailija. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Sinun tarinasi voima (Hidasta elämää).

Juttu on ilmestynyt Trendissä.