Lumpeenlehdet siirtyvät veden vauhdista pois tieltä, kun Tiina Sirkjärvi ottaa rauhallisia ja pitkiä uintivetoja Kaitalammella Espoossa. Hengitys sanelee uinnin rytmin, ja Tiina kurkkaa reitin suuntaa parin vedon välein.
”Kun saan flow'n ja tahdin päälle, uinti tuntuu ihanan rytmikkäältä jammailulta, jossa keho keinuu mukana.”
Tiina Sirkjärvi, 43
Työ: ravitsemustutkija
Asuu: Helsingin Pitäjänmäessä
Perhe: puoliso ja kaksi lasta
Avovedessä uiminen on tyystin erilaista kuin kaakeleiden tuijottelu uimahallissa. Vehreä maisema seuraa mukana ja linnut visertävät taustamusiikkia. Oman säväyksensä antaa pimeä luonnonvesi.
”Pään laittaminen pimeään veteen vaatii varsinkin kauden alussa henkistä kanttia ja pelkojen voittamista. Parasta lajissa onkin jälkifiilis: teinpäs sen.”
Turvallisuussyistä avovesissä uidaan aina kaverin kanssa ja mukaan otetaan uimarinpoiju, jonka päällä voi tarpeen vaatiessa lepäillä ja vetää happea.
Tiina harrastaisi mielellään juoksua ja pyöräilyä, mutta lajit aiheuttavat herkästi rasitusvammoja jalkoihin. Niinpä hän meni vapaauintikurssille viisi vuotta sitten. Perustekniikka löytyi nopeasti, mutta hengitys takkusi.
”Jouduin pysähtymään ja läähättämään ennen kuin pääsin 25-metrisen radan päähän. Ajattelin, etten opi hengitystekniikkaa ennen eläkeikää, mutta lopulta siihen meni ‘vain’ reilu vuosi”, Tiina nauraa.
Hän käy edelleen kerran viikossa uintitreeneissä ja kolme vuotta sitten hän aloitti avovesissä uimisen saadakseen olla samalla luonnossa.
3 syytä harrastaa avovesiuintia
1. SE ANTAA HYVÄÄ OLOA. Uinti luonnonvesissä virkistää tai rentouttaa kulloisenkin tarpeen mukaan.
2. SE HAASTAA JA ARMAHTAA. Avovesissä vastus vaihtelee sään mukaan. Lajin parissa pääsee voittamaan pelkojaan. Samalla vesi on lempeä elementti, joka kannattelee kehon painoa.
3. SE KEHITTÄÄ LÄSNÄOLOA. Avovesissä ympäristön ja oman fyysisen ja psyykkisen olotilan aistiminen ovat välttämättömiä turvallisuuden vuoksi. Avovesiuinti herkistää aisteja ja kehittää keskittymiskykyä.
Lähde: avovesiuinnin kouluttaja Päivi Pälvimäki, Kiara.
Tiina ui Kuhmoisten mökkivesissä ja Kaitalammella. Uintiseuraa hän saa muun muassa WhatsApp-ryhmästä, jossa on rauhallisen tahdin uimareita. Veteen totutellaan yleensä hetken matkaa rintauinnilla ja välillä voidaan pulahtaa pintaan vaihtamaan kuulumisia.
Tiina on osallistunut myös muutamiin avovesiuintitapahtumiin, joissa pisin matka on ollut viisi kilometriä. Luonnonvesissä uiminen on kuitenkin ennen kaikkea nautiskelukokemus.
”En ole vedessä kärkikastia vaan aika hidas. Uiminen on minulle pehmeä tapa pysyä kunnossa. Jos en pysty juoksemaan tai pyöräilemään intensiivisesti, voin aina uida.”
Näin jaksat vapaauintia pitempään
Avovesissä uidaan yleensä vapaauintia, joskus rintauintia.
Testaa kuntosi uimalla pidempiä matkoja altaassa tai uimarannan edustalla.
Pidennä matkaa vähitellen avoveden vaihtuvat olosuhteet huomioiden.
Pidä vapaauinnin liukuasento virtaviivaisena. Aallokossa tarvitset tukea keskivartalosta. Pidä pää matalalla vedessä ja päälaki menosuuntaan. Näin jalat eivät vajoa alas ja jarruta vauhtia.
Harjoittele hengittämään molemmin puolin, jotta voit tarpeen tullen tehdä sisäänhengityksen esimerkiksi aallokon tai auringon vastakkaiselta puolelta.
Opettele uimaan suoraan. Vapaauinnissa pystyt tarkistamaan suunnan käsivetojen välillä nostamalla katseen nopeasti vedestä.
Pue tarvittaessa märkäpuku, jotta pysyt lämpimänä.
Tankkaa energiaa ja nestettä ennen uintia.
Käytä uimarinpoijua ja ui aina kaverin kanssa.
Lähde: avovesiuinnin kouluttaja ja uintiretkeilyn opaskirjaa kirjoittava Päivi Pälvimäki, Kiara.
Innostuitko? Hio ensin uintitekniikka kuntoon. Googlaa alueesi avovesiuintikurssit. Liity Facebookin avovesiuinti.fi-ryhmään, jossa vinkataan muun muassa tapahtumista.
