”VOIMAANNUTTAVA SPARRAUSBIISI, tunnelmaa nostattava bilemusa, rauhallinen, instrumentaalinen tunnelmamusiikki – parhaimmillaan musiikki auttaa tsemppaamaan urheilusuorituksessa tai keskittymään paremmin. Esimerkiksi urheilijat kuuntelevat usein ennen kilpailua bassovoittoisia biisejä. Selitys on tämä: basso ja rummut tuovat primitiivisen rytmin esiin, saavat liikkumaan ja lisäävät hyvää oloa.
Kun valitsee itselleen oikeanlaisen ja tilanteeseen sopivan musiikin, saattaa saada itsestään ja tilanteesta enemmän irti. Itse esimerkiksi hammaslääkäripelkoisena rauhoitun, kun vastaanotolla soi radio. Parhaimmillaan oikeanlainen musiikki herkistää aivoissa tunnepuolta ja voi joskus johtaa liikutukseen. Kokemus voi olla puhdistava.
VARHAISAIKUISUUDESSA minulla oli tapana käyttää musiikkia unelmointiin. Halusin viedä muusikon uraani eteenpäin, ja musiikki oli voimaantumisen lähde ja itsetuntoni kehittyi.
Moni varmasti tunnistaa sen, miten teinivuosien suosikkikappaleet liikuttavat yhä. Kyse on siitä, että kasvuvuosien musiikki imeytyy tunnemaailmaan. Siksi se voi nostaa voimakkaan reaktion vielä vuosikymmenten jälkeen.
MUSIIKIN KUUNTELUSSA on aina kyse henkilökohtaisesta kokemuksesta. Osalle se on sosiaalinen tapahtuma, jolloin festareilla musiikkia kuunnellaan nyrkki ilmaa takoen. Osalle se on yhtä henkilökohtainen hetki kuin kirjan lukeminen. Eikä stereotyyppinen, iloinen kappale ole mielialaa nostattava, jos se on soinut ajanjaksona, jolloin läheinen on kuollut.
Terapiatyössä olen nähnyt, että musiikki saattaa herättää kielteisiä tunteita eikä sitä kuunnella ollenkaan. Kyse ei ole siitä, että ihminen olisi tunnekylmä, vaan traumaattisista muistoista, jotka musiikin kuuntelu saattaa aktivoida. Tällaisissa tilanteissa musiikki voi auttaa työstämään vaikeita tunteita ja viedä pelkoa kohti.
MUSIIKIN KUUNTELUUN voi suhtautua kuin tutkimusmatkaan tai uuden harrastuksen aloittamiseen: vain kokeilemalla tietää, millainen musiikki toimii eri tilanteissa.
Parhaimmillaan voi löytää kappaleet, jotka tuovat fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvää, saavat liikkumaan, tarttumaan toimeen, keskittymään ja pysäyttävät ajatusten äärelle. Sitä voisi kutsua oman elämän soundtrackiksi.”
Juttu on julkaistu Trendissä 5/23.
KolumniMitä yhteistä on klassisella musiikilla ja kasveilla?
KolumniElämässä on monia tilanteita, joissa hyvät elintavat auttavat, mutta musiikki oikeasti toimii
IhmisetElina Vähälä: ”Musiikki on suorin reitti tunteisiin”
IhmisetBehm tekee kappaleensa ruuanlaiton lomassa ja äänittää musiikkia vaatekaapissa: ”Ehkä se on suosioni salaisuus”
IhmisetMiksi radiossa soi miesten valitsema musiikki, kysyvät musiikkitoimittajat Anne Lainto ja Ida Karimaa
