Raudanpuutteesta on viime vuosina puhuttu aiempaa enemmän, ja moni on havahtunut miettimään, voisiko vaiva olla syypää myös omiin oireisiin. Näihin kuuluvat muun muassa tavallista voimakkaampi väsymys ja energianpuute, jotka tekevät arjesta melkoista tarpomista.

Vähiin käyneet rautavarastot voivat oireilla myös huimauksena, vastustuskyvyn huononemisena, ja päänsärkynä. Raudanpuutteesta voivat kieliä myös niellessä tuntuva kipu, hengästyminen aiempaa helpommin ja haurastuneet kynnet.

Raudanpuute voi johtua monesta syystä. Toisinaan saanti jää vähäiseksi esimerkiksi suolisto-ongelmien tai imeytymishäiriöiden takia. Syy voi löytyä myös peräpukamista sekä mahalaukun tai suoliston verenvuodosta.

Toisinaan rautaa kuluu normaalia enemmän. Tällöin syynä voivat olla esimerkiksi runsaat kuukautiset, raskaus, imetys ja kova fyysinen tai henkinen rasitus.

Myös ruokavalio vaikuttaa raudan saamiseen. Parhaiten rautaa saa, kun noudattaa sekaruokavaliota. Lihassa oleva hemirauta imeytyy nimittäin paremmin kuin kasvikunnan tuotteissa oleva non-hemirauta. Siksi kasvissyöjien ja vegaanien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lautaselta löytyy rautaa sisältäviä ruokia 1,8-kertaisesti sekasyöjään verrattuna.

Suomessa nautittavista yleisistä ruoka-aineista hyviä raudan lähteitä ovat punaisen lihan lisäksi täysjyväviljat, palkokasvit, siemenet ja pähkinät. Sen sijaan esimerkiksi marjoissa ja kasviksissa on melko niukasti rautaa.

Paljonko rautaa sitten tarvitaan? Yksi raudantarpeeseen vaikuttavista tekijöistä on sukupuoli. Naisten päivittäinen raudansaantisuositus ennen menopaussia on 15 milligrammaa. Tämän jälkeen se putoaa samalle tasolle miesten kanssa. Miesten saantisuositus on koko ajan sama eli yhdeksän milligrammaa päivässä.

Nykytiedon mukaan vain kymmenisen prosenttia ravinnon raudasta imeytyy elimistöön. Lääkärin toteaman raudanpuutteen hoitoon käytetäänkin yleensä rautavalmistetta.