Terveys

Lääke muistisairauksien ehkäisyyn voikin löytyä lautaseltasi

Vähärasvainen ruokavalio ei tarkoita automaattisesti terveellistä elämäntapaa. Muistisairauksia voi torjua syömällä hyviä rasvoja.

Osaatko suojata muistiasi syömällä? Sillä, mitä suuhusi pistät, on helppo vaikuttaa aivoihisi, vireystilaasi ja mielialaasi joka päivä.

”Muistisairauksien kehittymisellä on osittain samat riskitekijät kuin sydän- ja verisuonisairauksillakin”, kertoo ravitsemustieteilijä, filosofian tohtori Satu Jyväkorpi.

”Riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, vyötärölihavuus ja tyypin 2 diabetes. Runsas tyydyttyneen rasvan käyttö voi ahtauttaa verisuonia aivoissa, mistä voi seurata veritulppia ja aivoinfarkteja. Ne voivat aiheuttaa verisuoniperäisen muistisairauden”, Jyväkorpi sanoo.

Rasvan laatu on aivojen kannalta olennaisempaa kuin vähärasvaisuus. Hyvälaatuiset rasvat, etenkin kalan sisältämät, suojaavat aivoja. Omega-3-rasvahapot lisäävät aivojen solukalvojen joustavuutta, jolloin niiden kyky välittää signaaleja vahvistuu.

”Kalaöljykapseleilla ei ole todettu yhtä hyvää vaikutusta kuin kalan syömisellä. Lievästä muistihäiriöstä kärsivää kapselit voivat silti hyödyttää.”

Eniten hyötyä Välimeren ruokavaliosta

Kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen antaa suojaa lähes kaikilta kroonisilta sairauksilta, myös muistisairauksilta.

”Myös kahvilla, teellä ja tummalla suklaalla kohtuullisesti käytettynä voi olla aivoja suojaava vaikutus niiden sisältämien flavonoidien ansiosta. Välipalaksi sopivat marjat ja pähkinät”, sanoo Satu Jyväkorpi.

Yksittäisillä ruoka-aineilla ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin ruokavalion kokonaisuudella. Parhaaksi muistin kannalta on todettu niin sanottu Välimeren ruokavalio. Se sisältää runsaasti vihanneksia, hedelmiä, palkokasveja, oliiviöljyä, kalaa, täysjyväviljaa ja vain pienen määrän alkoholia. Punaista lihaa siinä on vähän.

”Välimeren ruokavaliota voi soveltaa meidän oloihimme valitsemalla kotimaisia täysjyväviljoja, kasviksia ja marjoja”, Satu Jyväkorpi sanoo.

Lue lisää: Satu Jyväkorpi, Hyvää aivoille – Ravinto, muisti & mieliala (Kirjapaja).

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 10/2017.

Muistin kannalta tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus.

2 kommenttia

  1. Rypsiöljyn on havaittu heikentävän muistia ja oppimiskykyä hiirillä tuoreessa Alzheimer-tutkimuksessa.
    Ekstraneitsytoliiviöljyn on sitä vastoin havaittu suojelevan aivoja vastaavanlaisessa tutkimuksessa:

    http://bit.ly/2rRaMzm

  2. Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus.

    Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

    Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi

    Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

    Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

    Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.

    Ja ravintolisänä on hyvä syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan.

    Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg päivässä ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 – 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg päivässä. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

    EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

    Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.

    Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen.

    Liiku kohtuudella (ihan arkiliikunta riittää) ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo, rentoutuminen ja uni.

    Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

    Terveys on aarre, jota kannattaa vaalia.


Huomioithan, että kaikki lehtitilauksiin liittyvät asiat hoituvat vain www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu
kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@a-lehdet.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli