Sydän muljahtelee ikävästi. Tekemättömät työt täyttävät mielen. Uni ei tule. Ahdistava tunne rinnassa johtuu usein stressistä, eikä kyse ole yleensä mistään huolestuttavasta. Silti pitkään jatkuneella stressillä voi olla myös vakavia seurauksia.

Vuonna 2018 sydän- ja verisuonitaudit aiheuttivat 35 prosenttia suomalaisten kuolemista. Tupakointi, ylipaino ja korkea verenpaine eivät ole ainoita sydäntä rasittavia asioita. Myös henkinen kuormitus voi panna sydämen lujille.

Elämme aikaa, joka ei ole mielelle helppo. Korona­virus on mullistanut arkemme, ja myös taantuma voi pelottaa. Työelämä on hektistä ja epävarmaa. Sosiaalinen media ja viestejä piippaava puhelin vaativat, että pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa. Sekin kuormittaa.

– Työstä on hirveän vaikea pysytellä erossa vapaa-ajalla. Jos työsähköposteja seuraa kännykältä iltaisin, palautumis­aika jää lyhyeksi, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Vielä on liian varhaista sanoa, näkyvätkö työelämän paineet sydänterveydessä. Hekkala uskoo, että lähivuosina siitä voidaan saada tutkimusnäyttöä. Jo nyt tiedetään, että pitkäaikainen stressi rasittaa sydän- ja veren­kiertoelimistöä.

– Pitkittynyt stressi kuormittaa, oli se sitten työpaikkakiusaamista tai epätyydyttävä avioliitto, Hekkala sanoo.

– Naiset laittavat usein perheensä hyvinvoinnin omansa edelle. Ruuhkavuosissa ja stressaantuneenakin olisi syytä hoitaa itseään.

Naisille sydänsairaudet puhkeavat keskimäärin myöhemmin kuin miehille. Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin noin 10 vuotta naisia aiemmin. Sydänperäisiä äkkikuolemiakin on työikäisillä miehillä selvästi enemmän kuin naisilla.

Eroa selittää esimerkiksi se, että estrogeeni suojaa naisten valtimoita vaihdevuosiin asti.

– Vaikka kolesteroliarvot olisivat olleet hyvät, ne kannattaa mittauttaa uudelleen, kun vaihdevuodet alkavat. Silloin huono kolesteroli nousee ja hyvä kolesteroli lähtee laskuun. Arvot alkavat muistuttaa miesten arvoja.

Tavallisin sydänsairautemme on sepelvaltimotauti, jonka tyypillisin oire on pakahduttava tunne rinta­kehässä. Joskus kipua voi tuntua ruumiillisessa rasituksessa. Yksi taudin ilmentymä on sydän­infarkti.

Erityisesti naisilla sepelvaltimotaudin oireet ovat usein rintakipua epämääräisempiä. Syytä ei tiedetä.

– Voi olla heikotusta, väsymystä, pahoinvointia sekä kaula- ja selkäkipua. Myös oksentaminen sydäninfarktissa on naisilla miehiä yleisempää, sanoo koulutus­ylilääkäri Veera Veromaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä.

Epämääräiset oireet sopivat moneen muuhunkin tautiin, joten oikean avun saaminen voi kestää kauemmin.

Veera Veromaa tutki kunta-alalla työskentelevien naisten sydänterveyttä. Hänen tammikuussa 2019 julkaistusta väitöstutkimuksestaan käy ilmi, että muutkin kuin perinteiset riskitekijät vaikuttavat sydäntervey­teen.

Tutkimukseen osallistui 732 eri-ikäistä naista, joista vain yhdellä prosentilla oli ihanteellinen sydänterveys. Nämä naiset olivat normaalipainoisia, söivät terveellisesti, liikkuivat riittävästi eivätkä tupakoineet. Myös verenpaine- ja kolesteroliarvot olivat kunnossa.

Tutkituista joka neljännen sydänterveys oli hyvällä tasolla. Heillä toteutui suuri osa ihanteellisista elin­tavoista. Silti yli puolella heistäkin oli vähintään yksi psykososiaalinen riskitekijä – esimerkiksi stressiä, ahdistusta, masennusta, eristäytyneisyyttä tai vihamielisyyttä.

– Henkiset kuormitukset kasaantuvat usein isoksi vyyhdiksi. Sama ihminen voi tuntea ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä sekä eristäytyä sosiaalisesti. Se voi heikentää sitoutumista hoitoon, ja pyrkimykset parantaa elintapoja voivat tyssätä, Veromaa sanoo.

Hekkala on samoilla linjoilla. Kun kansainvälisessä Interheart-tutkimuksessa 2000-luvun alussa tarkasteltiin isoa joukkoa sydäninfarktin saaneita ihmisiä, henkinen kuormitus oli yksi merkittävistä riski­tekijöistä.

Hekkalan mukaan tähän on monta selitystä. Pitkittynyt stressi nostaa verenpainetta, aktivoi sympaattista hermostoa ja laittaa elimistön kierroksille. Vuosien saatossa korkea verenpaine aiheuttaa muutoksia sydämeen ja myös aivojen verenkiertoon.

Myös masennuksen ja sydänsairauksien yhteyttä on tutkittu jonkin verran. Tiedetään, että masennus lisää sydänkuolleisuuden riskiä.

Miksi näin on? Perimmäisestä biologisesta syystä ei olla aivan varmoja.

Henkisen kuormituksen vaikutusta on hankala tutkia. Riskitekijät esiintyvät harvoin yksinään, ja esimerkiksi sepelvaltimotaudin kehittyminen on monen eri tekijän summa.

Hekkalan mukaan valtimotaudille voi altistaa myös vihamielinen ja pessimistinen persoonallisuus. Tällainen ihminen vihaa kaikkea ja tuntee, että kaikki vihaavat häntä.

– Yksi syy voi olla, että nämä ihmiset eivät välttämättä sitoudu lääkehoitoon tai usko elämäntapahoitoihin.

Stressi saattaa tuntua terveessäkin sydämessä rytmihäiriöinä, tykytyksen kiihtymisenä tai levottomuuden tunteena. Syytä ei varmuudella tiedetä.

Anna-Mari Hekkalan mukaan sydämen lisälyönnit ja muljahdukset, joita voi tulla erityisesti nukkumaan käydessä, eivät yleensä ole merkki mistään vakavammasta.

– Kun on stressiä, moni tuntee niitä enemmän tai aistii ne paremmin. Lähtökohtaisesti sydämen muljahtelut, erityisesti lepotilassa, ovat hyvänlaatuisia. Usein tuntemukset lievittyvät, kun stressi menee ohi.

Hekkalan mukaan kyse ei välttämättä ole varsinaisista rytmihäiriöistä vaan siitä, että sydämen rytmi on kiihkeämpi. Jatkuva tuntemusten tarkkailu voi lisätä oireita entisestään.

– Kun herkistyy kuuntelemaan oireita, niitä saa yhä enemmän. Se on ihan luonnollista, koska sydän on niin tärkeä elin ja oireet huolestuttavat.

Oireiden takia kannattaa mennä lääkäriin, jos epätietoisuus niistä ahdistaa liikaa tai jos muljahtelu alkaa aina rasituksessa ja katoaa levossa.

Ehkä tunnetuin henkisen kuormituksen seuraus on särkyneen sydämen oireyhtymä takotsubo. Tällaisessa kohtauksessa sydänlihas ikään kuin lamaantuu ja ihminen tuntee usein puristavaa tunnetta rintakehässä. Kohtaus muistuttaa oireiltaan tavallista sydäninfarktia, mutta varjoaine­kuvauksessa sydämestä ei löydy verisuonitukosta.

Takotsubo-nimityksen keksivät 1990-luvulla japanilaiset kardiologit. Heidän mielestään varjoainekuvauksessa näkyvä sydämen ääriviiva muistutti japanilaista tako­tsubo-nimistä mustekalan pyydystä.

Särkyneen sydämen oireyhtymää esiintyy erityisesti vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla. Kohtauksen voi laukaista rasituskin, mutta usein syynä on jonkinlainen henkinen kuormitus – esimerkiksi juuri tullut tieto puolison kuolemasta tai läheisen onnettomuudesta.

– Kuormituksen ei tarvitse olla mikään järkyttävä uutinen, vaan se voi olla jokin jännittävä tilannekin. Yksi potilas sai takotsubon työpaikan virkistyspäivänä taistelu­pelissä, Anna-Mari Hekkala sanoo.

Perinteisen sydäninfarktin saa vuosittain noin 20 000 suomalaista ja takotsubon noin 200 suomalaista. Se on siis huomattavasti infarktia harvinaisempi.

Hekkalan mukaan takotsubo-kohtauksen laukaisee sympaattisen hermoston aktivaatio. Varmaksi ei pystytä sanomaan, miksi joku ikävän uutisen jälkeen saa kohtauksen ja toinen ei.

Se tiedetään, että takotsuboa esiintyy jonkin verran enemmän ihmisillä, joilla on taipumusta masennukseen ja esimerkiksi masennuslääkitys.

Takotsuboa hoidetaan verenpainelääkkeillä: ACE-­estäjillä tai ATR-salpaajilla, aluksi mahdollisesti myös beetasalpaajilla. Ennuste on hyvä. Lähes 95 prosenttia kohtauksen saaneista toipuu parissa kuukaudessa täysin.

Kaikki sydäninfarktin saaneet eivät ehdi sairaalaan asti. Sydänäkkikuoleman kokee vuosittain 5 000–10 000 suomalaista, suurin osa sydäninfarktin takia. Jos infarktin saanut ehtii sairaalaan, hän jää yleensä henkiin.

Joskus järkyttävässä tilanteessa voi tuntua, että happi loppuu. Silloin kyse ei aina ole takotsubosta eikä perinteisestä sydäninfarktista. Jos ihminen käy läpi esimerkiksi hankalaa eroa, hänestä voi tuntua, että henki salpautuu. Hekkalan mukaan kyse on todennäköisemmin paniikkikohtauksesta kuin sydäninfarktista, vaikka niiden oireet voivat muistuttaa toisiaan.

Hekkala kehottaa soittamaan apua aina, kun kohtaus on voimakas ja tulee ensimmäistä kertaa. Itse voi olla vaikea erottaa, kummasta on kyse.

– Paniikkikohtaukseen liittyy voimakas kuoleman pelko. Kohtaus voi olla niin voimakas, että rintaan tulee pakahduttava tunne, ihmistä huimaa ja hän kokee, ettei pysty hengittämään.

Paniikkikohtauksessa ei ole kyse sydämen ongelmasta vaan ahdistuksesta, joka provosoi elimistössä hapen­loppumisen tunteen.

Anna-Mari Hekkalan mukaan on hyvin epätoden­näköistä, että sydänsairauden voi saada stressaamalla.

– Takotsubossa mieli on hyvin vahvasti mukana. Melkein kaikkien muiden sydänsairauksien taustalla on yleensä jotain muutakin, esimerkiksi ylipainoa tai ongelmia ravitsemuksessa.

Suurin osa sydänsairauksista puhkeaa joko elin­tapojen, useiden eri geenien tai molempien yhteisvaikutuksesta.

Joskus, onneksi hyvin harvoin, sydänsairauden voi laukaista yksittäinen geenivirhe, vaikka ihminen eläisi niin terveellisesti kuin mahdollista. Näin voi käydä esimerkiksi pitkä QT -oireyhtymässä, joka altistaa vakaville rytmihäiriöille.Useimmissa sydänsairauksissa elintavoilla on suuri merkitys.

Veera Veromaan väitöstutkimuksessa kävi ilmi –ehkä hieman yllättäen – että työn imulla oli myönteinen yhteys sydänterveyteen. Mitä vähemmän ihmisellä oli sydänsairauksien riskitekijöitä, sitä todennäköisemmin hän koki työn imua eli motivaatiota ja muita myönteisiä työhön liittyviä tunteita.

Veromaa ei pysty tutkimuksensa perusteella sanomaan, johtuuko riskitekijöiden vähyys työn imusta vai toisinpäin.

– Hankkiudu työpaikkaan, jossa viihdyt. Sen voit tehdä sydänterveytesi hyväksi. Mikä tahansa innostava harrastuskin voi auttaa. On tärkeää, että elämässä on jotain merkityksellistä, josta saa iloa. Se vähentää kuormittuneisuutta ja antaa voimia huolehtia itsestään paremmin muillakin elämän osa-alueilla.

Sydänterveydestään voi huolehtia paitsi terveellisillä elämäntavoilla myös pitämällä huolta jaksamisestaan. On tärkeää ylläpitää läheisiä ihmissuhteita, nukkua tarpeeksi, liikkua päivittäin edes vähän ja opetella irtautumaan töistä vapaa-ajalla.

Joka paikkaan repeamisen sijaan olisi hyvä miettiä, mikä on oikeasti tärkeää.

– Kuormittavassa elämäntilanteessa kannattaa huolehtia perustarpeista ja hyväksyä, että vähempikin riittää, Veera Veromaa sanoo.

Jos elämässä on paljon stressiä, kannattaa muuttaa yksi asia kerrallaan ja olla siinäkin armollinen. Elintapojen muutoksesta ei myöskään pidä tehdä stressin aihetta. Jos muuttaa kaiken kerralla, tuntee itsensä entistä huonommaksi, jos epäonnistuu.

– Omat rajat olisi tärkeä tunnistaa. Monessa ammatissa hämärtyy se, minkä tekeminen oikeasti kuuluu minulle. Joskus on pakko priorisoida, Anna-Mari Hekkala sanoo.

Hän kannusta jokaista luopumaan ainakin somen selailusta ennen nukkumaanmenoa.

– Jos kieltää lastaan käyttämästä kännykkää yhdeksän jälkeen, pitäisi tehdä itse samalla tavalla.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 6/2020.