Puutuvatko sormesi tai turvottaako niitä? Monet sormiin liittyvät oireet ovat vaarattomia tai ohimeneviä, mutta on myös sairauksia, kuten nivelrikko, jotka oirehtivat sormissa.

Fysioterapeutti Toni Muukkonen Pihlajalinnasta sanoo, että yleisimpiä sormivaivoja ovat rasitusvammat. Ne syntyvät pitkäaikaisesta ja yksipuolisesta liikkeestä, johon yhdistyy puristusote. Niinpä rasitusvamman voi saada aikaan niin siivous- ja puutarha­töissä kuin innokkaasti neulomalla.

Silloin sormet kaipaavat lepoa. Kipuun voi ottaa tulehduskipulääkettä. Vaikeissa tapauksissa lääkäri voi määrätä kortisonipistoksen.

Moni ymmärtää sormiensa roolin vasta kun niihin tulee arkea haittaavia oireita: säilykepurkit eivät enää avaudu, tavarat tipahtelevat käsistä tai auton ratista ei saa otetta. Muukkonen suosittelee ennaltaehkäisevästi vahvistamaan ja lisäämään sormien liikkuvuutta. Se käy heposti kuntosalitreenin yhteydessä.

Myös kylmäsormisuus on yleinen riesa, etenkin naisilla. Se voi liittyä heikkoon ääreisverenkiertoon tai matalaan verenpaineeseen. Tupakointi voi aiheuttaa kylmänäppisyyttä, sillä nikotiini supistaa verisuonia ja estää hapen kulkeutumista kehossa.

Jos sormet muuttuvat jääkalikoiksi vanhemmalla iällä ja lyhyen ajan sisällä, kannattaa käydä juttelemassa lääkärin kanssa. Toisinaan kylmäsormisuus voi olla oire valtimotaudista.

Kokosimme yhteen konstit, joiden avulla pidät huolta sormiesi terveydestä.

Tarvitset napakkaa näppiotetta arjen askareissa, ja sormien puristusvoima kertoo koko kehon lihasvoimasta.

Oman puristusvoiman voi mittauttaa esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolla. Mittari kertoo puristusvoiman kiloina: 40–49-vuotiailla erinomainen arvo on yli 42 kiloa, 50–59-vuotiailla yli 40 kiloa ja 60–69-vuotiailla yli 37 kiloa. Toki saman voi tehdä kotikonstein kokeilemalla avata kurkkupurkin kansi. Jos se ei onnistu, puristusvoima on heikolla tasolla.

Puristusvoimaa ei tarvitse treenata erikseen, vaan se vahvistuu voimaharjoittelun myötä. Aina kun tartut käsipainoihin, levytankoon tai kahvakuulaan ja teet vaikkapa hauiskääntöä tai pystypunnerrusta, vahvistat myös puristusvoimaasi. Saman asian ajaa halkojen kantelu tai ostoskassien kiikuttelu.

Myös roikkuminen vahvistaa puristusotetta. Jos kotoa ei löydy leuanvetotankoa, kieppaa kävelylenkin yhteydessä leikkipuistoon roikkumaan. Jos ote lipsuu, pidä jalkoja kevyesti maassa. Kun tämä sujuu, irrota jalat ja lisää joka kerta roikkumisaikaa.

Neuloja, pane kutimet välillä syrjään. Pyöritä ranteita ja koukista, heiluttele ja avaa sormia. Käy sauvakävelyllä ja tee keppi- tai kuminauhajumppaa. Saat verenkiertoon vauhtia sormia myöten ja estät myös niska-hartia­seudun jumit.

Jos sormiin ilmestyy äkillistä lihasheikkoutta tai motoriikka heikentyy niin paljon, etteivät tavarat pysy käsissä. Oireet voivat viitata neurologisiin sairauksiin, kuten MS-tautiin.

Valkosormisuudessa sormet muuttuvat kylmässä valkoisiksi verisuonten poikkeavan supistusherkkyyden vuoksi. Jos vaiva alkaa vanhemmiten, se voi olla oire reumaattisesta sidekudostaudista.

Tuntuuko sormessa napsahdus ja kipua koukistettaessa? Tai lukkiutuuko sormi koukkuun? Kyseessä voi olla napsusormi, joka johtuu koukistajajänteen jännetupin tulehduksesta. Yleensä syynä on liiallinen rasitus, mutta se voi johtua myös reumasta tai diabeteksesta.

Tavallisimmin napsusormi tulee peukaloon tai nimettömään. Ensihätään kannattaa kokeilla rasituksen välttämistä ja tulehduskipulääkkeitä. Pidemmästä käytöstä tulee konsultoida lääkäriä. Myös sormen lastoittaminen voi auttaa.

Jos vaiva pitkittyy, hakeudu lääkäriin, joka arvioi tarvitaanko kortisonipistos. Ääri­tapauksissa ahtautunut jännetuppi voidaan avata leikkauksessa.

Vaiva on yleisempi naisilla ja ilmaantuu yleensä 55–60 vuoden iässä.

Lepokipu, aamujäykkyys, turvotus, rajoittunut liike ja kyhmyt voivat kieliä nivelrikosta. Se iskee yleensä sormien kärki- ja peukalon rystyniveliin. Nivelrusto muuttuu epätasaiseksi ja nivelväli kapenee.

Altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, perinnöllisyys, sorminivelten vammat ja käsiä kuormittava työ. Nivelrikkoa ei voi parantaa, vaan se etenee pikkuhiljaa heikentäen sorminäppäryyttä ja puristusvoimaa.

Kipua voi lievittää kipulääkkeillä tai kylmällä. Sormet kaipaavat myös liikettä. Voit esimerkiksi puristaa niitä nyrkkiin ja avata haralleen. Joskus hoitona voidaan kokeilla kortisonipistoksia ja ääritapauksissa luudutusleikkausta.

Puutuu ja pistelee? Oireet johtuvat yleensä hermopinteestä, joka voi olla ranteessa, kyynärnivelessä tai niska-hartiaseudulla. Kokeile liikettä: tee pystypunnerruksia, soutuliikkeitä ja olankohautusliikettä käsipainoilla. Jos oireet jatkuvat yli viikon, hakeudu fysioterapeutille.

Asiantuntija fysioterapeutti Toni Muukkonen, Pihlajalinna

Juttu on julkaistu aiemmin Kauneus ja Terveys -lehdessä 06/2023.