JOS KYSYMYS OLISI helposta asiasta, työterveyslääkäri Tytti Kerttula luultavasti johtaisi omalla esimerkillään. Vetäisi henkilökohtaisia rajoja ja pitäisi niistä kiinni, nukkuisi joka yö optimaaliset yöunet ja sanottaisi vaikeita tunteitaan läheisille ja esihenkilölle. Mutta kokonaisvaltainen terveys ei ole helppo asia.

”Enhän minäkään aina elä kuten opetan. Olen innostuva, tunnollinen ja työhön sitoutuva. Juuri sellainen työstään tykkäävä tyyppi, jolla on riski uupua. Yritän somevaikuttamisella itsekin paremmin ymmärtää, miksi rajojen vetäminen ja kierrosten alas ajaminen on niin vaikeaa.”

Kerttula alkoi puhua mielenterveydestä ja jaksamisesta Instagram-tilillään alkuvuodesta 2022. Silloin näytti siltä, että vaikka uupumuksesta puhutaan julkisesti, Kerttulan vastaanotolle saapuvat olivat ongelmansa kanssa yksin.

”Moni kokee häpeää ja stigmaa uupumuksesta, vaikka se on pandemian aikana yleistynyt entisestään. Haluan tarjota tutkittua tietoa inhimillisessä paketissa, ja Instagram on hyvä alusta siihen. Tiedän, mistä puhun, koska myös omassa ammattikunnassani on valtavia työkuormia ja siitä seuraavaa uupumusta. Väsymys ei ole minulle vierasta.”

KERTTULAN MIELESTÄ uupumus on jopa lääkärien kesken ”täysin tabu”, vaikka ammattikunnassa uuvutaan yhtä paljon kuin muilla aloilla. Auttajan roolissa ei ole helppo sanoa, ettei itse jaksa. Mutta kuinka aitoa auttaminen on, jos itseensä sovelletaan eri sääntöjä kuin toisiin? Kerttulan mielestä uupumista ei paranneta sairausvapaita kirjoittamalla vaan ajattelumalleja ravistelemalla.

”Sairausvapaa antaa tilaisuuden toipua, mutta se ei paranna uupumuksesta. Muutosten pitää tapahtua arjessa ja työpaikalla. Tilanne pitää käydä esihenkilön kanssa ajatuksella läpi, ja asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Sen jälkeenkin voi jatkaa työskentelyä esimerkiksi psykologin kanssa.”

Kaikki osapuolet katsovat peiliin ja sitoutuvat muutokseen – kuulostaapa yksinkertaiselta.

”Valitettavasti jotkut työnantajat ovat edelleen ihan pihalla eivätkä kanna vastuutaan. Sanovat vain, että ’mene sinne työterveyteen’. Sitten vastaanotollani ihmiset kertovat sanoneensa työpaikalla, että nyt töitä on liikaa, ja pyytäneensä esihenkilöiltä, että kuormaa kevennettäisiin. Tulkitsen tilanteita niin, että näiden ihmisten on annettu uupua.”

Samalla erityisesti isot työnantajat ovat havahtuneet työuupumuksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Vaikka Kerttula ei halua puhua ensisijaisesti rahasta vaan terveydestä, niiden välisen yhteyden hahmottaminen voi auttaa työn inhimillisessä organisoinnissa.

”Uupumuksen ennaltaehkäisy on superpaljon halvempaa kuin uupumuksen hoito. Moni hakeutuu hoitoon vasta, kun on jo aivan sökönä. Nyt monissa yrityksissä yritetään hoitaa ennaltaehkäisevästi. Meillä se näkyy niin, että psykologeja on rekrytoitu jatkuvasti lisää ja heidän vastaanottonsa ovat täydempiä. Hyvästä syystä, koska esimerkiksi lyhytpsykoterapia on toimivaksi havaittu hoitokeino.”

ARMOLLISUUDESTA PUHUTAAN PALJON, mutta sitä näkee liian harvoin käytännössä, sanoo Kerttula. Pakko painaa -mentaliteetti näkyy pienissä asioissa: monet tekevät töitä sairaana, ja etätyöskentelyn vakiintuminen on lisännyt tätä. Tavallista on sekin, että kaveria rohkaistaan lepäämään, mutta jos itse sairastuu, myötätunto onkin tiessään.

”Tietenkin haluaisin sanoa työterveyslääkärinä, että pitää voida sairastaa rauhassa, mutta en tiedä, onko se oikeasti mahdollista.”

Kerttulan mukaan taukojen pitäminen työssä näyttää pandemian myötä vähentyneen. Työelämässä ei ole samaa huokoisuutta kuin ennen, ja kahvitauot ovat vähentyneet. Ja vapaa-ajalla pyörä jatkaa pyörimistään, suoritetaan harrastuksia ja ihmissuhteita ja kerätään elämyksiä kuin leimoja passiin.

”Jos ihminen ei palaudu, hän uupuu. Rentouden hetkiä pitäisi olla joka päivä sekä töissä että työn ulkopuolella. Kyllä me kaikki osaamme puskea ja sitten puskea lisää. Mutta elämän ei kuulu olla puskemista.”

Uupumuksesta puhuminen somessa on tuonut Tytti Kerttulan elämään uudenlaisen yhteisön.

”En halua vain istua työhuoneessani ja kirjoittaa reseptejä, vaan kaipaan vuorovaikutusta ja rehellistä puhetta jaksamisesta. Instagramin keskusteluista olen oppinut paljon itsekin.”

Juttu on julkaistu Trendissä 10/2022.