Näyttelijä Satu Silvoa ei suomalaisille tarvitse esitellä. Hän on tuttu kasvo niin teatterien lavoilla kuin televisiossa, mutta ravintoloitsijana hän on vähemmän tunnettu. Kasvisravintola Silvoplee avattiin Helsingin Kallioon vuonna 1999.
Edeltävä vuosi oli ollut Sadulle rankka. Hän oli joutunut hiihtokeskuksessa rinnekoneen yliajamaksi, ja seuraavana vuonna kalenteri täyttyi näytösten sijaan leikkauspäivämääristä.
”Kroppa ei taipunut näyttelemiseen, mutta päässä kehittyi ajatus ravintolasta, joka tarjoaisi maukasta kasvisruokaa, jota syömällä ihminen voi hyvin. Toipilasvuonna syntyi kolmas lapseni, Silvoplee.”
Sadun kiinnostus ravintoon ja hyvinvointiin oli alkanut suolistotulehdusvaivoista vuosia aiemmin. Kokeilemalla hän oli löytänyt hyvän ruokavalion ja tiesi, että terveellinen voi myös maistua hyvältä.
Sellaista ruokaa Satu halusi syödä päivittäin, ja parhaiten se onnistuisi omassa ravintolassa. Hän muotoili ravintolan konseptin mieleisekseen: luonnonmukaisesti ja eettisesti tuotettua elävää ravintoa ja lähiruokaa.
Kuulostaa tämän päivän trendiltä, mutta tuolloin vastassa oli edelläkävijän haasteita. Ruokatuotteiden kehittely ja toteutus vaativat niin aikaa, vaivaa kuin valtavasti osaamistakin.
”Onneksi oli kokeneita guruja kuten Ritva Alku, Elsa Ervamaa sekä Marjatta Svennevig. Heiltä ja heidän kirjoistaan sain kullanarvoisia vinkkejä.”
Mitä hyötyä raakaruuasta on?
Silvoplee on jo yksitoistavuotias. Ravintolan ruuasta on ollut vastuussa Merja Kivelä.
”Meillä on töissä tusina taitavia käsillä tekijöitä ja upeita persoonia. Ilmapiirissä aistii ilon ja huumorin. On mahtavaa, miten eri-ikäisten näkemyksistä syntyy uusia ideoita.”
Smoothiebaarista saa tavanomaisten annosten lisäksi nyt niin puuroa, maca-cappuccinoa kuin aloe vera -shotteja.
Ravintolan omistajana Satu sanoo keskittyvänsä laadunvalvontaan. Toisin sanoen hän ja hänen miehensä, näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren, syövät Silvopleessä aina ollessaan Helsingissä.
Aamunsa Satu aloittaa vehnänorailla ja porkkanamehulla, päivän pääaterian hän syö ravintolansa noutopöydästä. Yli puolet sen tarjonnasta on elävää ravintoa tai raakaravintoa eli ruokaa, jota ei ole kuumennettu yli 40-asteiseksi. Näin entsyymit, vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet säilyvät elimistön kannalta ihanteellisessa muodossa.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on Sadulle tärkeää. Hän tietää, että jos keho välittää kantajalleen valheellisia viestejä, ihmisen voi olla vaikea siirtyä terveelliseen ruokaan.
”Jos suolistossa jyllää hiiva, elimistö haluaa sitä lisää ja huutaa makeaa missä muodossa tahansa. Mielitekoon on helppo sortua.”
Salmiakkia ja grillimakkaraa
Ihmisen anatomian ihmeellisyydestä Satu toivoisi kerrottavan kouluissa jännittävästi, luonto-ohjelmien tapaan.
”Kun tuntee korvan rakenteen, ymmärtää, miksi musiikkia ei saa kuunnella liian lujaa. Sama pätee ruuansulatuselimistöön.”
Vaikka Sadulla on vahva ruokafilosofia, hän ei ole puritaani. Jouluna ja pääsiäisenä kotona on kokattu perinneruuat, mutta elämään kuuluu myös herkuttelua.
Luonnossa liikkuminen on Sadun ja Reidarin yhteinen harrastus. He saattavat kiivetä pyöräreitin varrelle osuneeseen lintutorniin seuraamaan siivekkäiden menoa.
”Vietimme kerran Pohjois-Karjalassa yön petokojussa. Oli mahtavaa nähdä, kun mesikämmen löntysteli herkuttelemaan haaskalle”, Reidar puuttuu puheeseen.
Hänen oma ruoka-ajattelunsa on Sadun myötä korkeintaan vähän kirkastunut.
”Olen aina liikkunut paljon ja syönyt terveellisesti, mutta nyt kiinnitän entistä enemmän huomiota vaikkapa rasvan laatuun ja kasvisten määrään”, Reidar kertoo.
Mies nimeää omaksi ruokabravuurikseen kalakeiton ja heikkoudekseen salmiakin.
”Kyllä Satukin kerran kesässä grillimakkaran syö”, Reidar paljastaa, ja Satu nyökkää.
Resepti: Mansikka-toffee-raakakakku
(14–18 annosta)
Pohja:
1½ dl cashewpähkinöitä
1½ dl taateleita ripaus suolaa
3 tl sulaa kookosöljyä
Toffeekerros:
- 4 dl liotettuja cashew-pähkinöitä
- 2 dl kookoskermaa
- 4 dl kookossokeria
- ½ tl merisuolaa
- 1 tl sitruunamehua
- 1 dl sulaa kookosöljyä
- 1½ dl sulaa kaakaovoita
Mansikkakerros:
- 5 dl mansikoita
- 5 dl liotettuja cashew-pähkinöitä
- ½ tl aitoa vaniljaa
- 1 rkl sitruunamehua
- ¼–½ punajuurta kuorittuna ja paloiteltuna
- ¾ dl hunajaa tai agave-siirappia
- 1 rkl psylliumkuitua
- 2½ dl sulaa kookosöljyä
- ½ dl sulaa kaakaovoita
Ohje:
1. Laita toffee- ja mansikkakerrokseen tulevat cashewpähkinät likoamaan runsaaseen veteen. Pilko kaakaovoi ja sulata se ja kookosöljy vesihauteessa. Sekoita pohjan ainekset tehokkaassa monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa.
2. Painele pohja leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (halkaisija noin 20 cm) pohjalle. Sekoita toffeekerroksen ainekset sileäksi tehosekoittimessa, lisää viimeisenä sula kaakaovoi ja kookosöljy. Kaada kaksi kolmasosaa täytteestä vuokaan, säästä loput kuorrutukseen.
3. Sekoita mansikkakerroksen ainekset sileäksi tehosekoittimessa, lisää viimeisenä sula kaakaovoi ja kookosöljy.
4. Kaada vuokaan toffeekerroksen päälle. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään vähintään viideksi tunniksi, mielellään yön yli. Kuorrutteen voi jättää huoneenlämpöön kannen alle.
5. Irrota jähmettynyt kakku vuoasta ja nosta tarjoilulautaselle. Sulata toffeekuorrute vesihauteessa huolellisesti sekoittaen. Valuta toffeekuorrutetta lusikalla kylmän kakun päälle ja reunoille. Nosta vielä hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Koristele mansikoilla.
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 7/2016. Nettiversiota on päivitetty.
