Suomessa on maailman puhtain ­ilma. Silti meilläkin hengitysilman pienhiukkaset aiheuttavat 1 600 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Mitä nämä näkymättömät tappajat ovat – ja miksi niistä ei varoiteta enempää?

– Pienhiukkaset ovat merkittävin ympäristössä esiintyvä riskitekijä terveydelle, sanoo sisä­ilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen Hengitysliitosta.

Pienhiukkasia tulee luonnosta ja ihmisen toiminnasta. Tulivuorenpurkausten ja metsä-­ ja maastopalojen nokipäästöt ovat peräisin luonnosta. Ihmisen toiminnasta johtuvat puolestaan teollisuuden ja energiantuotannon, liikenteen ja puun polton päästöt.

– Pääosa Suomen ilman pienhiukkasista on kulkeutunut Venäjältä, Baltiasta ja muualta Euroopasta. Ne sisältävät nokea, orgaanisia hiiliyhdisteitä ja rikin ja typen oksideja.

Lue myös: Pienhiukkaset ovat haitaksi aivojen terveydelle

Pienhiukkaset ovat mikroskooppisen pieniä (0,0025 mm halkaisijaltaan). Ne kulkeutuvat hengityksen mukana syvälle elimistöön. Osa poistuu nielun ja ruoansulatuskanavan kautta. Osa voi päätyä keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon. Niistä poistuminen on hidasta.

Seurauksena voi olla yskää, nuhaa, hengen­ahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä ja hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita. Voi tulla astmakohtauksia ja muita astmaoireita.

Epäpuhtauksille altistuminen voi herkistää hengitysteitä muille ärsykkeille, kuten pakkas­ilmalle tai siitepölyille.

Ikä, hyvinvointi ja elintavat vaikuttavat. Herkkiä ilmansaasteille ovat hengitystie- ja ­sydänsairaat, pienet lapset ja vanhukset.

– Valtaosalle Suomessa pienhiukkaset eivät aiheuta jatkuvaa, merkittävää terveyshaittaa. Viihtyisyyshaitat ja ärsytysoireet ovat yleisiä.

Kuitenkin niinä päivinä, kun pienhiukkasia on paljon ilmassa, hengitystie- ja sydänsairauksiin liittyvät kuolemat ja sairaalahoidon tarve lisääntyvät. Jos niille altistuu paljon ja vuosia, hengitystie- ja sydänsairaiden elinikä saattaa lyhentyä jopa yli kymmenellä vuodella.

Lue lisää: Ilmansaasteet yhteydessä suurentuneeseen ahdistuneisuushäiriön vaaraan

Kesällä New England Journal of Medicinessa julkaistun tutkimuksen mukaan korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat Kiinassa. Tutkimuksessa oli mukana 24 maata. Suomi sijoittui alhaisen altistuksen maihin.

Tutkimus kuitenkin vahvisti, että pienhiukkaset ovat haitaksi meilläkin.

– Hiukkasille ei ole pystytty määrittämään ­pitoisuustasoa, jonka alapuolella haittoja ei ole.

– Vaikutuksia voi verrata passiiviseen tupakointiin sillä erotuksella, että ­ihminen ei voi valita, hengittääkö vai ei.

Hiukkasten lähteet ovat yleensä ulkona. Silti altistumme niille eniten sisätiloissa, jossa vietämme jopa 90 prosenttia ajastamme. Rakennusten tuloilman suodatuksessa on puutteita.

– On tärkeää, että hyvästä tuloilmansuodatuksesta huolehditaan. Ilmanvaihtolaitteistot, -kanavat ja -venttiilit pitää puhdistaa ja huoltaa säännöllisesti.

Sisätiloissa muodostuvia pienhiukkasia voi myös minimoida omalla toiminnallaan. Vältä tupakointia ja polta kynttilöitä maltillisesti.

Sisäilma huononee selvästi, jos polttaa montaa kynttilää pienessä ja huonosti ilmastoi­dussa tilassa. Kynttilän savuttaminen on ­merkki, ettei palamisprosessi ole puhdas. Savuava kynttilä on syytä sammuttaa heti.

Lue myös: "Homeen takia joudun käyttämään maskia"

Ilman epäpuhtauksia pyritään vähentämään säädöksin, tekniikkaa kehittämällä ja säästämällä energiaa. Puun pienpolttoa ei ole kuitenkaan toistaiseksi säännelty millään lailla.

Tulipesissä poltetaan liian usein märkää, maalattua ja kyllästettyä puuta sekä paperiroskaa. Ne kaikki aiheuttavat haitallisia päästöjä.

– Talvipakkasilla puunsavut jäävät usein leijumaan matalalle, ja osa kulkeutuu ilmanvaihdon kautta sisätiloihin. Huonoista puunpolttotavoista voi aiheutua merkittäviä määriä pienhiukkasia ja häkää myös suoraan sisäilmaan.

Pienpoltosta syntyy myös soluille myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä.

– Takkoja ja lämmityskattiloita on tarkoitus säännellä lähivuosina EU-tasolla, mutta se ei koske saunakiukaita. Keinoista ­vähentää pienhiukkashaittoja olisi hyvä keskustella enemmän.

Lähteet: Hengitysliitto ja THL

Artikkeli julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 15-16/19.