Jokainen on varmasti joskus leikitellyt ajatuksella opiskelemaan palaamisesta. Haave herättää paljon kysymyksiä. Millaisia uhrauksia opiskelu vaatisi? Olisinko tehokkaampi ja parempi opiskelija tällä kertaa vai kohtaisinko taas samat tutut haasteet? Olenko jo liian vanha? Kuinka noloa olisi, jos homma jäisi kesken.
Pohdinnat ovat tuttuja Uudenmaan TE-toimiston johtavana psykologina työskentelevälle Sari Lehikoiselle. Hänen mukaansa haaveesta kannattaa alkaa pian puhua joko läheisille tai varata aika TE-keskukseen ilmaiseen uraohjaukseen.
”Kaikki voivat sokeutua omalle osaamiselleen, koska sen ottaa itsestäänselvyytenä. Keskustellessa toisen kanssa hahmottuu paremmin, mitä kaikkea osaamista itselle onkaan kertynyt ja miten sitä voisi kehittää.”
Nämä asiantuntijoiden vinkit luettuasi voit olla askeleen lähempänä haaveen toteutumista.
1. Pohdi, mitä työ merkitsee sinulle
Opiskelusta koituvat hyödyt on usein helppo nähdä: Etenemismahdollisuudet paranevat. Omaksut tuoreita näkökulmia, tietoja ja taitoja. Työnteosta tulee entistä mielekkäämpää. Saat ehkä uuden ammatin tai parempaa palkkaa.
Joskus opiskelu kannattaa ihan itsensä vuoksi, jos vain elämäntilanne ja kukkaro sallivat, sanoo psykologi ja elämäntapavalmentaja Anu Tevanlinna.
”Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen virkistävät. Monelle opiskelu on pitkään kyteneen unelman toteutumista ja siksikin tyydyttävää.”
Jos nykyinen työ ei vastaa toiveitasi, mieti, riittäisikö pieni korjausliike vai olisiko aika siirtyä kokonaan uudelle uralle.
Jos et oikein tiedä, mitä haluaisit opiskella, aloita asian hahmotteleminen omista arvoistasi. Pohdi, mikä elämässäsi on tärkeää. Millainen työ sopii arvoihisi ja toisaalta, miten ne toteutuvat jo nyt?
2. Huomaa, mikä sinua ehkä estää
Sari Lehikoinen kuulee usein TE-toimistossa asiakkailtaan, että he haluaisivat kovasti opiskella mutta eivät uskalla. Monilla saattaa olla taustallaan opiskeluun liittyviä hankalia kokemuksia, joilla ei ole välttämättä tekemistä sen kanssa, millaista opiskelu olisi nyt.
”Pelko on hyvin tyypillinen tunne ihmiselle, joka on tuntemattoman edessä, mutta pelon ei tarvitse antaa estää.”
Sari Lehikoisen mukaan opiskelu on muuttunut jonkin verran takavuosista. Nykyisin monia opintoja voi suorittaa etänä, mikä usein helpottaa työn ja opiskelun yhdistämistä. Opiskelijalta edellytetään yhä enemmän itseohjautuvuutta. Toisaalta oppimisvaikeuksiin saa aiempaa paremmin tukea.
Anu Tevanlinna huomauttaa, että pelot ovat usein niin automatisoituja, ettei edes tule mietittyä, miksi asiaa pelkää vaan tekee niin tottumuksen vuoksi.
”Pelon saattaa ottaa faktana, vaikka todellisuudessa pelot ovat vain mielen tuotteita.”
Joskus mieli luo Anu Tevanlinnan mukaan kuvitelman omasta kyvyttömyydestä. Tällöin saatat vaikka pelätä sitä, ettet pysty johonkin vain koska et ole ennenkään pystynyt.
”Tällaisesta esteajatuksesta voi tulla itseään toteuttava ennustus. Jos tiedostat sen, voit paremmin hallita sitä.”
Yritä ottaa pelkoihisi etäisyyttä. Voit pohtia, pelottaako sinua opiskeluun lähdössä esimerkiksi mahdollinen epäonnistuminen vai se, miten selität sen muille. Jos päädyt jälkimmäiseen, on hyvä miettiä, miksi toisten miellyttäminen on sinulle tärkeää.
On hyvä myös muistaa, että aina voi sattua jotain odottamatonta, vaikka kuinka suunnittelisit kaiken etukäteen.
”Opinnoissa voi usein pitää tauon ja palata takaisin, kun oma tilanne on parempi”, Anu Tevanlinna sanoo.
3. Räjäytä arjen palapeli
Opiskelu vaatii paljon, joten kannattaa pohtia tarkkaan, miksi haluat panna siihen paukkuja. Tevanlinna suosittelee purkamaan arjen aikapalikoiksi ja puntaroimaan, mistä palikasta olisit valmis luopumaan. Tinkisitkö jostain harrastuksestasi? Pystyisitkö jakamaan puolison ja työnantajan kanssa vastuita uudelleen opintojesi ajaksi?
Kysymys on usein myös rahasta. Aina opiskellessa ei ole mahdollista jatkaa normaalisti töissä. Onko perhe valmis joustamaan elintasosta, tai oletko edes itse valmis luopumaan esimerkiksi matkailusta, ulkona syömisestä tai harrastuksistasi? Opiskelun voi toki nähdä sijoituksena, jota varten voi myös keski-ikäisenä ottaa lainaa.
Anu Tevanlinnan mukaan aikuisopiskelija on usein tehokas ja motivoitunut.
”Aikuisopiskelijalla on enemmän kaikupohjaa aiemmista opinnoista ja työelämästä, siksi lähtökohdat opiskelulle ovat syvemmät. Hän osaa ajatella, mitä tämä tieto tai taito merkitsee oman työni kannalta.”
Vaikeuksia taas tulee tavallaan samasta asiasta. Uudet tiedot ja taidot voivat olla ristiriidassa jo opitun kanssa.
”Jos olet suorittanut edellisen tutkinnon yli parikymmentä vuotta sitten, moni asia on muuttunut. Se tarkoittaa sitä, että joudut ravistelemaan omia käsityksiäsi.”
Monilla aikuisopiskelijoilla on aiempaa enemmän itsetuntemusta ja pokkaa. Enää ei ehkä hävetä yhtä paljon kysyä tyhmiä, vaan opiskeluun voi suhtautua rennommin.
”Aikuisopiskelija tietää jo aika hyvin, millainen oppija on. Jäävätkö asiat mieleen parhaiten lukemalla, muistiinpanoja tekemällä vai ehkä kuuntelemalla?”
4. Tunnista vanhat hankaluudet
Jos nuoruuden opinnot takkusivat, voi mieleen hiipiä epäilys oppimisvaikeuksista. ADHD:ta tai lukihäiriötä ei vielä monen nuoruudessa diagnosoitu kuten nyt.
”Jos epäilys oppimisvaikeuksista on vahva, asia voi olla hyvä selvittää jo ennen opiskeluja”, Anu Tevanlinna sanoo.
Voit hakeutua tutkimuksiin terveyskeskuksen tai yksityislääkärin kautta. Diagnoosi kannattaa ajatella työkaluna, jonka avulla voit rakentaa itsellesi sopivat opinnot.
”Esimerkiksi lukivaikeus ei tarkoita, etteikö opiskelu olisi mahdollista vaikka korkea-asteellakin”, Sari Lehikoinen rohkaisee.
Lukivaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä, joten juuri siksi niistä kannattaa puhua. Opintoja voidaan yleensä mukauttaa tai kokeen suorittamiseen saada enemmän aikaa. Käytännönläheisissä aineissa tutkinnon osia voi suorittaa näyttötöinä. Voit myös miettiä, onko kokonainen tutkinto ainoa vaihtoehto vai riittäisikö lyhyempi koulutus.
5. Pohdi, kenen unelmaa toteutat
Tärkeää on myös varmistua siitä, että olet varmasti motivoitunut. Mieti tarkkaan, mikä sinua työntää opintoihin.
Anu Tevanlinnan mukaan moni koettaa vielä aikuisiälläkin miellyttää vanhempia, puolisoa tai työnantajaa. Jos motivaatio ei lähde itsestä, se ei välttämättä ole kestävää.
”Jollain voi olla käsitys, että häneltä on aina odotettu korkeakoulututkintoa. Hän voi siksi ajatella, että tutkinto on vastaus kaikkiin elämän vaikeuksiin.”
Kannattaa olla realisti. Jos elämä on jo valmiiksi täynnä, lisää tunteja ei pysty taikomaan. Vaikka opiskelu motivoisi ja antaisi kovasti energiaa, se ei saa viedä kaikkea ylimääräistä aikaa. Säästä ainakin vähän aikaa sille, että pidät huolta kehosta, mielestä ja ihmissuhteista.
”Ei kannata unohtaa hyvinvoinnin peruspalikoita ja lähteä opiskelemaan ajatuksella, että opiskelen illalla ja yöllä”, Tevanlinna sanoo.
Tittelin, uuden uran tai paksumman tilipussin takia ei kannata uhrata kaikkea, mutta onnellisemman ja merkityksellisemmän elämän vuoksi jo aika paljon. Kuten Mahatma Gandhi sanoi: ”Elä niin kuin kuolisit huomenna. Opi niin kuin eläisit ikuisesti.”
Sinustakin terapeutti?
Yhtäkkiä harva se tuttu opiskelee joogaohjaajaksi tai terapeutiksi. Sama ilmiö ajaa monia myös puutarha-alalle ja eräoppaiksi, sanoo Uudenmaan TE-toimiston johtavan psykologi Sari Lehikoinen.Kyse on hänen mukaansa siitä, että työelämän jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin ja epävarmuuteen kyllästyneet äänestävät jaloillaan.
”Uupuneena ihmistä alkavat kiinnostaa luonto, eläimet ja kädentaidot, sillä ne tuntuvat palauttavilta. Moni kuvailee haluavansa työn, joka on selkeärajainen ja jota saa tehdä rauhassa.”
Sari Lehikoinen toivoo, että mahdollisimman moni löytäisi TE-palvelujen uraohjaukseen.
”Psykologimme tarjoavat julkista ja maksutonta ohjausta aivan kaikille, jotka tarvitsevat tukea ammatillisiin pohdintoihinsa.”
Juttu on alun perin julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 3/23.
Opiskelu aikuisenaAnna palasi opiskelemaan vuosien tauon jälkeen – matikan lisäksi vaikeuksia tuotti kaksi yllättävää asiaa: ”Olen valtavan ylpeä siitä, että valmistuin"
PalautuminenTyö valuu vapaa-ajalle usein huomaamatta, sanoo työelämätutkija – Moni meikkaa tai jumppaa vain työn takia
LuokkahyppyLuokkahyppy ei ole kaikille mahdollinen, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut Natalia Kallio
IhmisetYhä useampi keski-ikäinen nainen on vaarassa uupua vaatimuksiin, sanoo psykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola: ”Kohtaan työssäni vain heitä, jotka hakevat apua, ja hekin ovat sinnitelleet vuosia turhaan”
