Olen onnekas, sillä minulla on tiiviit yhteydet koko perheeseeni. Minulla on äiti, bonusäiti, sisko ja veli sekä ystäväni ja oma ydinperheeni Olli ja Sofia.

Voimme puhua puolisoni kanssa mistä vain. Hän on älykäs, sydämellinen ja sielukas ihminen.

Juttelen paljon puhelimessa äitini ja bonusäitini kanssa. Keskustelemme kaikesta mahdollisesta, sekä yleismaailmallisista että henkilökohtaisista asioista. Meidän perheessämme asiat eivät jää puhumatta.

En kestä epäoikeudenmukaisuutta. Puutun tilanteeseen melko usein, jos näen tai tunnen, että jotain ihmistä kohdellaan huonosti, ollaan ilkeitä tai jostakin kirjoitetaan somessa rumasti. Pyrin myös siihen, etten itse tekisi sellaista.

Puutun vääryyksiin monesti silloinkin, kun tilanne ei liity minuun millään tavalla. Se on minusta oikein. Usein, kun vastaa keskusteluun rakentavassa ja sovittelevassa hengessä, tilanne purkautuu ja asiat voivat muuttua parempaan suuntaan.

Olen aika hallitseva ihminen, niin työelämässä kuin parisuhteessa. Suhtaudun kaikkeen tekemiseen intohimoisesti, joten minulla on vahvat mielipiteet monesta asiasta.

Opettelen olemaan vähemmän mustavalkoinen. Viime aikoina olen havainnut, että se, mikä on minun mielestäni hyvä, ei välttämättä olekaan hyvä kaikkien muiden mielestä.

Olen tajunnut, että on monia tapoja ratkoa asioita ja päästä hyvään lopputulokseen. Olen tottunut tekemään käsikirjoituksia aika yksin, mutta yhdessä ne jalostuvat paljon paremmiksi.

Voimabiisi: Hevisauruksen Räyh!

Suosikkivaate: Kotona villasukat, miesten villahousut, villapaita ja karvahattu (olen vilukissa)

Lohturuoka: Sushi

Luottokosmetiikkatuote: Manteliöljy

Pahan päivän pelastus: Otan kissani Minin syliin kehräämään.

Unelmien loma: Pitkiä kävelyitä Lontoossa

Lempilaji: Puutarhassa kyykkäily

Salainen pahe: Pandan suklaarusinat

Lue myös: Marja Salo: Ajattelin pitkään, etten ole riittävän hyvä

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 4/2020.