Musiikkia kulutetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan erilaisten suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn kautta. Korvakuulokkeet ovat toistuva vakio kun katsoo ihmisvirtaa kaduilla. Harva kuitenkaan miettii korvanappeja laittaessaan aivojen synapseja ja mitä päässä tapahtuu musiikin soidessa.
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi vastaa keskeisiin kysymyksiin musiikista ja aivoista.
Mitä vaikutuksia musiikilla on aivoille?
– Musiikki aktivoi aivoja laajalti, muuallakin kuin kuuloon erikoistuneilla alueilla. Aivoissa on musiikkia kuunneltaessa tunteisiin ja esimerkiksi musiikkimuistoihin liittyvää aktivaatiota, Tervaniemi kertoo.
Millä eri tavoin musisointi ja musiikin kuunteleminen vaikuttavat aivoihin?
– Musiikkiharrastus kehittää luonnollisesti motoriikkaa. Se tarkentaa kuulonvaraista äänierottelua ja tehostaa aistien välistä yhteistyötä: tarvitaanhan näitä kaikkia toimintoja musiikin tekemisessä.
– Musiikin kuluttaminen eli kuunteleminen on taas pitkälti emotionaalista, mutta tarkkaavaisuutta ja muistia siinäkin tarvitaan.
Miten paljon oma musiikkimaku vaikuttaa musiikin rentouttavaan vaikutukseen?
– Se mistä tykkää eniten, rentouttaa usein parhaiten. Vaihtelee tietty päivien välillä, onko hyvä vai huono päivä, että millä tunteella musiikkia kuuntelee ja mitä haluaa kuunnella. Olennaista on, että siitä tykkää.
Esimerkiksi heavy metal -musiikki ja klassinen musiikki ovat akustisesti hyvin erilaisia, mutta miellyttävä vaikutus aivoihin on tutkimusten mukaan sama, jos pitää kuulemastaan musiikista.
Milloin hiljaisuus rentouttaa? Onko esimerkiksi stressaavassa tilanteessa aina parempi kuunnella musiikkia vai voiko "hälinä" vaivata päätä enemmän?
– Tämä vaihtelee tosi paljon henkilöiden välillä. Joillakin hiljaisuus rauhoittaa stressiä paremmin, kun taas toiset saavat ajatukset rauhoittumaan musiikilla.
– Esimerkiksi yhtenä syynä teini-ikäisten suureen musiikinkulutukseen on pidetty sitä, että musiikki vie ajatukset muualle kaikesta muusta kohinasta mitä pään sisällä murrosiässä tapahtuu.
Opiskellessa moni kuuntelee musiikkia ja uskoo sen auttavan keskittymisessä. Pitääkö tämä aivojen kannalta paikkansa?
– Tutkimuksia on aika paljon ja tulokset ovat ristiriitaisia. Nämä on näitä "kaikki vaikuttaa kaikkeen" -asioita.
– Hypoteesi on monessa tutkimuksessa ollut, että laulujen sanat haittaavat, jos koittaa lukemalla päntätä jotain samaan aikaan. Sitä ei ole kuitenkaan voitu tutkimuksilla todistaa. Monien ihmisten kokemukset kuitenkin todistavat tämän väittämän puolesta. Niinpä jokaisen tulisi kokeilla, millainen musiikki auttaa keskittymään ja millainen ei.
– Luovassa työssä ajatus saa puolestaan katkeilla ja inspiraatiota voi tulla mistä vaan, vaikka biisin sanoituksesta. Tällöin monenlaiset musiikit voivat auttaa.
Miten musiikkia voisi hyödyntää työelämässä? Entä koulumaailmassa?
– Työelämässä musiikki voisi tuoda vaihtelua arkeen ja auttaa elämänhallinnan tunteen säilymistä.
Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kannalta musiikki on hyödyllinen. Sitä voidaan käyttää tiedollisten ja sosiaalisten taitojen ja jopa tunnetaitojen kehittäjänä. Monissa leikkituokioissa musiikkia käytetään olennaisena osana, mutta myös maantiedon, historian ja kielten tunnit voisivat hyötyä musiikin monipuolisuudesta.
Miten musiikki vaikuttaa kehittyvään lapseen? Entä sikiöön? Uskomus elää paikoittain, että esimerkiksi Mozartin soittaminen raskausaikana kehittää sikiön aivoja.
– Tänä päivänä tiedämme, että melodiat painuvat muistiin jo ennen syntymää. Vauvat rauhoittuvat ja riemastuvat sen mukaan, mitä heille hyräillään. He myös löytävät musiikista rytmin omiin liikkeisiinsä.
– Musiikilla voi näin olla tärkeä vaikutus aivojen kehittymiseen ja äänioppimiseen, mutta sen eri tyylien tai säveltäjien vaikutusta ei ole vauvaiässä tutkittu.
Vielä lopuksi: Onko olemassa jotain päivittäistä rajaa musiikin kuuntelulle?
– Paljon kuunneltuna musiikki voi muuttua niin sanotuksi äänitapetiksi ja voi olla, että sen aktivoiva ja rentouttava vaikutus hiipuu. Jos koko päivän kuuntelee musiikkia vaikkapa korvakuulokkeista aika kovaa, niin se rasittaa jo korvia fyysisesti.
- Nykyään asenne tekemisessä on usein "pitää tehdä sitä, pitää tehdä tätä", pitää tutkia somea ja päivittää tekemisistä, pitää lukea netistä uutiset. Jos se asenne tarttuu musiikin kuunteluun, niin sen positiiviset vaikutukset hiipuvat, Tervaniemi korostaa.
