Selkärangassa alimpien kylkiluiden alla lymyilevät munuaiset. Monitoimielinten tärkein tehtävä on siivota kehosta pois kuona-aineita ja nestettä virtsana. Munuaiset säätelevät siis neste­tasapainoa. Ne myös poistavat lääkkeiden aineenvaihduntatuotteita kehosta.

Tampereen yliopistollisen sairaalan nefrologi Satu Mäkelä kertoo, että munuaiset osallistuvat myös hormonitoimintaan. Ne erittävät erytropoietiinia, joka edistää puna­solujen muodostumista luuytimessä, sekä reniiniä, joka osallistuu verenpaineen säätelyyn.

Lisäksi munuaiset tekevät ravinnosta, auringonvalosta ja lisäravinteena saatavasta D-vitamiinista aktiivisen hormonin, jota tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Kiertoteitse munuaisilla on siis vaikutusta myös luuston vahvuuteen. Mainittakoon, että vaikka munuaisilla on tärkeä rooli D-vitamiinin hyödyntämisessä, D-vitamiinin puute ei aiheuta munuaissairauksia.

Eivätkä munuaisten hommat vielä loppuneet, vaan ne säätelevät myös elimistön happo- emästasapainoa. Aineenvaihdunta toimii tehokkaasti, kun elimistön nesteiden happamuus on optimaalinen. Munuaisten säätelyn ansiosta ruokien ja juomien happamuus ei vaikuta terveellä ihmisellä veren tai solujen happamuuteen.

Munuaiset arvostavat samoja hyviä elin­tapoja kuin sydän. Elintavoista kannattaa huolehtia hyvissä ajoin, sillä krooninen munuaistauti oirehtii vasta, kun sairaus on vaikeassa vaiheessa.

Ota haltuun keinot, joilla pidät munuaisistasi huolta:

Akuutti munuaisvaurio voi syntyä myyräkuumeessa tai etenkin infektiossa, johon liittyy kuumetta ja kehon kuivumista. Vaurio menee yleensä ohi, kun tauti on hoidettu.

Munuaisten pahin vihollinen on suola. Sen sisältämä natrium kerää elimistöön nestettä ja nostaa verenpainetta, joka vahingoittaa munuaisia. Suolaa löytyy salakavalasti leivistä, juustoista, säilykkeistä ja jopa leivonnaisista. Suolan vähentäminen on tehokas tapa ehkäistä munuaissairauksia. Suosi Sydän­merkki-tuotteita tai katso pakkauksesta, että suolaa on alle gramma sataa grammaa kohti.

Vyötärölihavuus rasittaa sisäelimiä, niin munuaisiakin, sillä rasva kertyy niiden ympärille ja ahtauttaa myös verisuonia. Tämä nostaa verenpainetta, joka taas vahingoittaa munuaisia. Jo 3–4 kilon karistus voi auttaa. Kasvispainotteinen ruokavalio hidastaa tutkitusti munuaissairauden etenemistä. Myös kestävyysliikunta auttaa, sillä se parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihasvoimaa ja suorituskykyä.

Toisin kuin luullaan, munuaistauti ei oirehdi pissavaivoilla. Huomaa silti, että punaisessa virtsassa on punasoluja, mikä voi viitata syöpään tai virtsakiviin. Vaahtoava virtsa ja turvotukset voivat kieliä runsaasta valkuaisen erityksestä. Mene lääkäriin.

Verenpaine ja munuaiset eivät ole ystäviä. Jo lievästi kohonnut paine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä, ja toisaalta munuaissairaudet lisäävät verenpaine­taudin riskiä. Liiku paljon, karsi suolaa ja alkoholia sekä pidä paino kurissa.

Munuaisten toiminta heikkenee iän myötä. Jätä siis tupakointi, vähennä juomista äläkä käytä tulehduskipulääkkeitä pitkään. Yhdessä verenpainelääkityksen ja elimistön kuivumisen kanssa ne voivat aiheuttaa äkillisen munuaisvaurion.

Kroonista munuaistautia sairastaa noin joka kymmenes suomalainen ja määrä on nousussa. Puolella sen aiheuttaa diabetes ja yleinen taustasyy on myös verenpainetauti. Riskiryhmäläisten tulisi käydä veri- ja virtsakokeissa kerran vuodessa, sillä vasta vaikeassa taudissa tulee oireita: väsymystä, suorituskyvyn laskua, kutinaa, suonenvetoa ja etomista.

Munuaistaudin pahenemista voi hidastaa verenpainetta alentamalla elintapamuutoksilla tai lääkkeillä. Tavoitteena on normaali verenpaine eli alle 130/80. Diabeetikoilla pyritään sokeritasapainoon. Vaikeaa sairautta hoidetaan dialyysihoidolla ja munuaisensiirrolla.

Tyypin 2 diabetes, korkea verenpaine, huomattava ylipaino, suvussa kulkevat munuaissairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit lisäävät munuaistaudin riskiä. Munuaistauti lisää puolestaan sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Kun suojelet munuaisiasi, suojelet sydäntäsi.

Munuaisten tilaa voidaan tutkia verikokeella mittaamalla kreatiniini- ja GFR-arvo. Mitä korkeampi kreatiniini ja matalampi GFR, sitä huonommin munuaiset toimivat.

GFR-arvo lasketaan kaavalla, jossa huomioi­daan kreatiniini, ikä ja sukupuoli. Erityisesti iäkkäiden naisten GFR voi näyttää alentuneelta, vaikka kreatiniiniarvo olisi normaali. Tämä voi tarpeettomasti säikäyttää.

Mittausmenetelmä on luotettavampi niissä tapauksissa, joissa kreatiniini on yli viitearvojen. Toisinaan myös hyvin lihaksikas henkilö voi saada virheellisesti korkean kreatiniiniarvon, koska kreatiniinia muodostuu lihaksissa.

Asiantuntija: nefrologi Satu Mäkelä, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 11/2022.