Serafiina Edelmann, 43, kliininen hypnoterapeutti:

"Kun työskentelin oopperalaulajana Lontoossa, minut ohjattiin hypnoterapeutille kovan työstressin vuoksi. Kärsin unettomuudesta ja muistiongelmista.

Hypnoterapia auttoi nopeasti. Harjoitukset sujuivat taas ja muistin repliikit. Sain niin suuren avun, että päätin itse opiskella alaa.

Hypnoterapia sopii kaikille, joilla on stressiä tai vaikea elämäntilanne. Siinä ei hoideta vain oireita, vaan selvitetään niiden syitä. Rentoudun yhä hypnoosin avulla. Se puhdistaa mieleni.

Pidän myös listaa asioista, joista tulee hyvä olo. Kun on stressiä, teen listalta helpoimman tuntuisen asian, kuten lämmitän saunan tai soitan ystävälle. Kun tekee asioita, jotka nostavat mielihyvähormonia, stressi laskee."

Maria Teikari, 33, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n palvelujohtaja, työelämäverkosto Ompelu-seuran perustaja:

"Johtajana joudun tekemään vaikeita päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia. Minulla on vastuu siitä, että asiat tulevat tehdyiksi ja tavoitteet toteutuvat.

Kun olen stressaantunut, asetan asioita mittasuhteisiin. Kysyn itseltäni, muistanko tätä vuoden päästä? Ovatko asiat niin huonosti kuin miltä ne tuntuvat? Mietin, voinko tehdä tilanteelle jotain. On turha käyttää energiaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa.

Rentoudun käymällä laulutunneilla. Laulaessa en ajattele muuta kuin luovaan tilaan heittäytymistä. Myös liikunta auttaa. Hölkkäilen, käyn salilla ja tanssin.

Asetan töissä jatkuvasti tavoitteita. Pyrin siihen, että liikunnassa ainoa tavoite on hyvä olo."

Mari Saukkoriipi, 32, projektikoordinaattori ja monikkoperheen äiti:

"Elämä pienten lasten kanssa on jatkuvaa katastrofin hallintaa. Esikoiseni on neljävuotias ja kaksoset ovat kolmevuotiaita. Minulla ja miehelläni ei juuri ole tukiverkkoja, joten arki vaatii paljon järjestelyä.

Rentoudun nauttimalla pienistä hetkistä. Jaamme mieheni kanssa kaikki kotityöt, jotta saamme omaa aikaa. Käyn yksin kaupungilla. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja selkeyttää ajatuksia. 

Kaksosten odotusaika oli stressaavaa: riskiraskautta varjosti jatkuva pelko. Lasten synnyttyä opiskelin itseni terveystieteiden maisteriksi.

Nyt minulla on huoli rintasyöpää sairastavasta äidistäni. Raskaina aikoina rauhoittaa usko siihen, että asiat järjestyvät. On tärkeä pitää toivoa yllä."