Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.

Misogyniapoliisi tapasi viikonloppuna vanhan tutun, kuten taparikollisista sanotaan.

Nimittäin Nina Mikkosen, muistatteko? Mikkonen, kahden aikuisen pojan äiti, esiintyi toissaviikonloppuna Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Missä hän on nyt -palstalla.

Jutussa sanottiin: ”Lapsena leikin mieluummin poikien kanssa. Tytöissä oli sellaista selkäänpuukottamista.” Mikkosen mielestä tytöt ehkä elävät tunteella, mutta pojat ovat oikeasti tunteellisia. Reilumpia kerta kaikkiaan.

Miten klassinen esimerkki sisäistetystä naisvihasta!

”Pojat ovat reilumpia” on meihin moniin iskostettu ajatus, jolla ylläpidetään käsitystä miesten jollakin lailla biologisesti hienommasta luonteenlaadusta.

Käsitys on läpäissyt koko yhteiskunnan. Naisvaltaisia työpaikkoja pidetään ”vaikeina”. Kun kaksi naista on julkisuudessa jostakin asiasta eri mieltä, se ei johdu asiakysymyksestä vaan heidän sukupuolestaan.

Kommenttikenttiin tullaan naureskelemaan kissatappelusta. Kun nainen pettää tai tekee virheen, nyökytellään tietäväisenä, että pitihän se arvata, syy on naiseudessa.

Miehet taas saavat elellä vapaina näistä negatiivisista ennakko-oletuksista. Mies voi valehdella ja kieroilla sydämensä kyllyydestä, eikä kukaan syytä siitä hänen mieheyttään.

Se kertoo rakenteellisesta misogyniasta eli siitä, kuinka yhteiskunta arvostaa miehisiksi miellettyjä ominaisuuksia enemmän.

Vielä muutama vuosi sitten oli myös ihan tavallista, että naistenlehdessä julkkisnainen kertoi, kuinka hän on aina viihtynyt paremmin miesten seurassa (rehtejä!) ja jo lapsena leikki ennemmin poikien kanssa (reiluja!), eikä ole oikeastaan koskaan viihtynyt naisten piireissä. Kaikki tämä siis naistenlehdessä. Se ei edes kenestäkään ollut mitenkään omituista, sillä on niin tavallinen ajatus, että naisiin liitetyt piirteet nyt vain ovat huonompia kuin miesten

Oli myös hienoa ilmoittaa olleensa "poikatyttö", sellainen, joka "kiipeili puissa eikä pelännyt likaavansa vaatteitaan". Ääneen lausumaton vaihtoehto oli olla tyttötyttö, joka ilmeisesti istui passiivisena varomassa prinsessa-asuaan.

Kun sukupuolet esitetään stereotyyppisinä, tyttömäiset ominaisuudet ovat aina vähemmän arvostettuja. Kun mies ei uskalla tai osaa, hän on "neiti". Mies on voimakas, reilu, rohkea, sankari ja johtaja. Nainen on heikko, kiero, arka, pelokas ja pelastettava.

Nämä stereotyypitykset eivät tietenkään ole totta. Ne ovat iskostuneet meihin yhteiskunnassa, joka arvostaa miehiä ja miehisiä ominaisuuksia enemmän.

Rehellisyys tai kierous eivät ole sukupuoleen liittyviä ominaisuuksia, vaikka joku niin luulisikin.

Jos uskoo omia ajatuksiaan ja on näkevinään ”naisten kieroilulle” todisteita, se johtuu vahvistusharhasta: näet sitä, mitä haluat ja mikä vahvistaa ennakkokäsityksiäsi. Kyse ei ole siitä, että miehet olisivat rennompia ja reilumpia.