Matkalla

Andalusiasta löytyy perinteisen Espanjan lempeä sydän

Cádiz ja Granada ovat eteläisen Espanjan helmiä. Kaupunkeja yhdistävä tie vie appelsiinipuiden täyttämille tasangoille, autioille hiekkarannoille ja rotkon laidalla roikkuviin pikkukyliin.

Rantaan lyövät Atlantin lempeät mainingit, ja neonväreihin pukeutuneet nuoret surffaavat niiden harjalla. Rantaviivaa hallitsee vuosisatoja merituulia uhmannut katedraali, jonka kultainen kupoli hohtaa auringossa.

Etelä-Espanjan Cádiz on täydellinen pikkukaupunki. Se on merellinen ja perinteinen – ja silti hetkessä elävä.

Samaa voisi sanoa koko Andalusiasta. Täällä ollaan Espanjan ehdottomasti omaleimaisimmalla alueella.

Cádizin kolmetuhatvuotinen historia on monikerroksinen ja mahtipontinen. Täältä Kristoffer Kolumbus lähti osalle löytöretkistään. Kun Espanja vuonna 1812 julistautui tasavallaksi Euroopan edistyneimmällä perustuslailla, se tapahtui äveriäässä Cádizissa.

Cádiz on yhdistelmä merellisyyttä ja historiaa. Katedraali hallitsee maisemaa rantaviivalla.

Mennyt loisto näkyy satoja vuosia vanhoissa rakennuksissa, niiden koukeroisissa koristeissa ja kaupungin portteina toimineissa holvikaarissa.

Nyttemmin Cádiz ja sitä ympäröivä samanniminen maakunta ovat maan köyhintä aluetta, mutta sitä ei asukkaista huomaa. Täkäläinen elämäntapa, letkeä ja huoleton, on Espanjassa käsite.

Aurinko paistaa 330 päivänä vuodessa ja houkuttelee elämään kodeista kaduille. Arkiseen ilonpitoon on helppo solahtaa mukaan.

Katedraalin edusta kuhisee elämää. Lapset rullaluistelevat, ja vanhat herrat polttavat sikareita hymy uurteisilla kasvoillaan. Sankoin joukoin liikkeellä olevan väen yllä leijuu nauru.

Kalaravintoloiden taivas

Torre Taviran vanhasta vartiotornista näkee Cádizin yläilmoista: ympyrän muotoinen ja joka suunnasta meren syleilemä kaupunki muistuttaa enemmän saarta kuin mannerta.

Aukiot ovat usein väestä sakeana. Plaza de San Franciscolla potkitaan palloa luostarin seinää vasten, Plaza de Minasilla rehevät jalavat ja palmut sulkevat sisäänsä lintujen kuoron, ja Alameda Apodacan kaakelein koristelluilta penkeiltä voi ihailla merta.

Vuoroveden mukaan muuntuvalla Caletan-rannalla kalastajat säilyttävät kirjavia veneitään. Rannan takaa alkaa rosoinen Barrio de la Viña, kalastajien asuinalue. Siellä vanhat naiset hakevat puodista tuoretta leipää aamutossut jalassaan ja baarissa televisio huutaa kilpaa asiakkaiden kanssa.

Merisiilit ja simpukat, mustekalat ja niiden pienet sukulaiset, kalmarit, ovat arkiruokaa. Paikalliset noutavat paperiin käärityt friteeratut merenelävät, pescaíto frito, kotiinsa baarista, mutta Cádizissa on myös erinomaisia kalaravintoloita.

Kylien jättiläinen

Espanjan huikeimmat hiekkarannat sijaitsevat Cádizin maakunnassa. Kolmesataa kilometriä pitkästä rannikosta kolmannes on valkeahiekkaista rantaa.

Alueesta ainutlaatuisen tekee sen suojeleminen rakentamiselta: täältä puuttuvat massiiviset lomakeskukset. Neitseellisen rantaviivan rikkovat vain idylliset kylät.

Alkuvuodesta rannat ovat autiot ja mieli lepää, mutta kesällä alue houkuttelee niin espanjalaisia kuin ulkomaalaisiakin lomanviettäjiä. Silloin aurinkovarjot asetellaan vieri viereen.

Conil de la Frontera on 22 000 asukkaallaan rannikon kylien jättiläinen, Vejer de la Frontera keikkuu kukkulan laella kuin sinne taiottuna, ja Zahara de los Atunes on kuuluisa mehevistä tonnikaloistaan.

Maatalous kukoistaa lämpimässä Andalusiassa. Seutua pidetään muutenkin Espanjan perinteisimpänä.

Yksinkertaisen hyvää elämää

Euroopan eteläisimmästä kaupungista Tarifasta voi tehdä päivämatkan Marokon Tangeriin. Afrikka on niin lähellä, että sinne luulee pääsevänsä yhdellä loikalla.

Maanteiden varsilla levittäytyvät appelsiini- ja oliivipuiden täyttämät tasangot. Laiskat lehmät laiduntavat kukkuloilla.

Maanviljely kukoistaa. Yhden appelsiinin mehu riittää sammuttamaan janon, ja mangossa maistuu auringon makeus.

Aurinko rytmittää päivää. Iltapäivän kuumimpaan aikaan kaupat sulkevat ovensa ja kylät vaipuvat uneliaaseen horrokseen, josta toivutaan vasta illansuussa.

Elämä on yksinkertaista, ja kenties juuri siksi niin hyvää.

Viinikellarit kuin kartanot

Jerez de la Fronterassa Andalusia näyttää elegantit ja hieman hienostelevat kasvonsa. Kaupunki on kuuluisa viineistään ja sherryistään.

Vierailu Gonzalez Byassin bodegassa eli viininvalmistamossa vie viinikulttuurin ytimeen. Täällä on valmistettu viiniä 175 vuotta, ja kaikki henkii arvokkuutta.

Vierailijat kuljetetaan pienellä junalla paikasta toiseen, viinikellarit ovat kauniita kuin kartanot ja niiden välissä kukoistavat hyvin hoidetut puutarhat.

Gonzalez Byassin viinejä viedään yli sataan maahan. Tuotteista kuuluisin on Tio Pepen sherry, koko Espanjan symboli. Espanjan kuninkaallisilla sekä kuuluisuuksilla Pablo Picassosta Paco de Lucíaan on täällä signeeratut nimikkoviinitynnyrit. Valokuvat ja videot kertovat juhlallisista illallisista.

Vierailu päättyy viinin maisteluun periespanjalaisten herkkujen kuten manchego-juuston ja ilmakuivatun kinkun kera.

Cadizin uudella puolella on kaupungin kilometrien mittainen hiekkaranta. Muuten historiallinen puoli on kaupungin kiinnostavin osa.

Sierra Nevadan lumihuiput

Matka jatkuu Andalusian sisämaahan, jossa kukkuloilla hohtavat valkeat kylät helmien lailla. Niistä dramaattisin on rotkon laidalla roikkuva Ronda – tai oikeastaan rotko halkoo kaupunkia kuin salamaniskun jäljiltä.

Rondassa on maan vanhin härkätaisteluareena. Laji jakaa mielipiteitä Espanjassa, mutta Andalusiassa se on yhä suosittu.

Alueella kukoistavat myös monet muut ikiaikaiset perinteet ja katolilaisuus on väkevämpää kuin muualla. Kylien kevätjuhlissa, ferioissa, tanssitaan kirjavissa kansallispuvuissa aamunkoittoon, ja pääsiäiskulkueita tullaan katsomaan kaikkialta Espanjasta.

Sierra Nevadan huiput hohtavat lumisina pitkälle kevääseen. Niiden katveessa seisoo tarunhohtoinen Granada.
Maisemaa hallitsee Alhambra, valtava linnoitusten, palatsien ja moskeijoiden kompleksi. Sen rakensivat osia Andalusiasta melkein 1500-luvulle saakka hallinneet arabialaiset maurit.

Avarien palatsien pitsireunaiset arabeskikoristelut, suojaisten sisäpihojen solisevat suihkulähteet ja islamilaisella kalligrafialla koristellut, mahtavat salit vievät suoraan tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Sacro Monten luolissa Granadassa esitetään tulista flamencoa.

Flamencon juurilla

Maurien perintö elää. He perustivat Granadaan myös Albayzínin ikivanhan kaupunginosan, jossa voi kuvitella löytävänsä maailman kauneimman kujan. Seiniä koristavat pelargoniat ja keraamiset lautaset, kujilla kaikuvat katusoittajien sävelmät.

Maurit toivat muassaan sahramin ja kurkuman, oliiviöljyn ja sitruunan. Nyt ne ovat andalusialaisen keittiön ydin.
Granadan tapakset ovat kenties Espanjan maineikkaimpia. Tänään tarjolla on perinteistä tortillaa eli perunamunakasta ja paistettuja munakoisoja.

Myös nykypäivän Granada syleilee monikulttuurisuutta. Puodeissa kaupataan marokkolaisia, kirjavia käsitöitä ja teehuoneissa poltetaan vesipiippua.

Romanien asuttamalla Sacro Montella kodit on tehty kukkulan luoliin. Täällä ollaan flamencon juurilla.

Intiimissä flamenco-luolassa laulajan ääni tulee syvältä sielusta ja tanssijoiden liikkeet leikkaavat ilmaa terävinä kuin veitset. Iho nousee kananlihalle. Elämyksessä on jotain alkukantaista.

Tiesitkö tämän Andalusiasta?

1. Andalusia on Espanjan eteläisin osa, jota rajaavat Välimeri ja Atlantti. Sisämaassa Andalusia on kumpuilevaa vuoristomaisemaa.

2. Alueella asuu kahdeksan miljoonaa ihmistä.

3. Andalusiaa pidetään Espanjan perinteisimpänä, omaleimaisimpana ja iloisimpana alueena. Se on espanjalaisille samalla tavalla eksoottinen kuin Lappi suomalaisille.

4. Polveilevan historian aikana Andalusiaa ovat hallinneet niin roomalaiset kuin arabialaiset maurit. Siirtomaavallan aikana Etelä-Amerikan kanssa käyty kauppa teki alueesta vauraan.

5. Paras aika matkustaa Etelä-Espanjaan on kevät tai syksy. Vuoden keskilämpötila on 18 astetta, mutta kesät ovat tukahduttavan kuumia etenkin sisämaassa ja talvet koleita, vaikkakin aurinkoisia.

6. Helpoin tapa kiertää Andalusiaa on vuokrata auto. Suomesta on suora lentoyhteys Málagaan.

Teksti: Sanni Saarinen

Kuvat: Sanni Saarinen ja Fotolia

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 5/2017.

 


Huomioithan, että kaikki lehtitilauksiin liittyvät asiat hoituvat vain www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu
kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@a-lehdet.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli