Kauneus ja Terveys

Salaliittoteorioista kirjan tehnyt Markus Tiittula oppi, että totuutta pitää aktiivisesti puolustaa: ”Vastakkainasettelut ovat jännittäviä, faktat tylsiä”

Salaliittoteorioista kirjan tehnyt Markus Tiittula oppi, että totuutta pitää aktiivisesti puolustaa: ”Vastakkainasettelut ovat jännittäviä, faktat tylsiä”
Markus Tiittula teki kirjan salaliittoteorioista ja huomasi, että niihin kannattaa suhtautua vakavasti.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 24.5.2022

”Asuin Yhdysvalloissa, kun Donald Trump valittiin presidentiksi. Vaalien jälkeen alkoi syntyä outoja salaliitto­teo­rioi­ta. Mietin, miksi ihmiset uskovat asioita, jotka eivät ole totta, ja mikä vaikutus sillä voi olla.

Olen ollut toimittaja 25 vuotta, ja faktojen puolella oleminen on minulle itseisarvo. Olen aidosti se kaveri, joka katsoo televisiosta A-studiota ja urheilua. En edes lapsena tykännyt fantasiaelokuvista.

Faktojen merkitys kirkastui minulle entisestään, kun aloin tehdä salaliittoteo­rioista kirjaa.

Faktat ovat usein tylsiä

Moni ajattelee, että salaliitto­teorioihin uskovat ovat kouluttamattomia tai tietämättömiä.

On kuitenkin paljon tutkimusta siitä, ettei koulutus, varallisuus tai älykkyys selitä niihin uskomista. Enemmän vaikuttaa se, jos ihminen uskoo muihinkin salaliittoteorioihin.

Salaliittoteorioissa on kiehtovia viholliskuvioita ja maailma, johon voi uppoutua. Vastakkainasettelut ovat jännittäviä, faktat tylsiä. On myös houkuttelevaa saada tuntea olevansa harvalukuisen eliitin jäsen, joka tietää jotain, mitä muut eivät.

Ihminen ei ole pohjimmiltaan kovin rationaalinen olento vaan menee usein tunteella ja intuitiolla. Tosiasiat halutaan kiistää, jos toinen ajattelutapa on itselle mieluisampi.

Ajattelen, että uskonnotkin perustuvat pitkälti siihen, että halutaan kieltää oma kuolevaisuutensa. Paratiisi on paljon houkuttelevampi ajatus kuin hautausmaa.

Lyhyt matka sanoista tekoihin

On helppo naureskella salaliittoteorioille, mutta niihin pitää suhtautua vakavasti. Ei ole realistista ajatella, että ihmiset vain puhuvat.

Yhdysvalloissa vaali­vilppijupina sai ihmiset hyökkäämään kongressiin. Juutalaisista aikanaan levitetyt puheet johtivat kansanmurhaan.

Ukrainan kriisistäkin on kehitelty salaliittoteorioita, joiden mukaan Ukrainassa olisi Yhdysvaltain biologisten aseiden tehtaita ja että venäläiset olisivat oikeasti hyökkäyksen kohteena. Venäjällä on kielletty sotafaktoista kertominen jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.

Koronakriisi on näyttänyt, että sanoista on lyhyt matka tekoihin. Jos valheita ei olisi levitetty, rokotusaste olisi ollut korkeampi ja pandemiaa olisi voitu hoitaa paremmin.

Totuutta vastaan hyökätään jatkuvasti

Olen vähän naiivisti ajatellut, että kyllä ihmiset toimivat sen mukaan, mikä on totta. On kuitenkin paljon tahoja, jotka haluavat saada ihmiset uskomaan kummallisuuksia edistääkseen agendaansa.

Uskomuksista pois oppiminen voi olla vaikeaa. Tyhjä pää täyttyy helposti tiedolla, mutta jos pää on jo täynnä asioita, joihin uskoo, niistä haluaa pitää kiinni. Ihmislajin vahvuus ei ole myöntää omia virheitään.

Totuuden puolesta pitää taistella, koska sitä vastaan hyökätään koko ajan ja hiljaisuus toimii aina hyökkääjän eduksi. Siksi tarvitaan lähde­kriittisyyttä ja medialukutaitoa. On tärkeä ymmärtää esimerkiksi se, että somen ansaintamalli perustuu tunnekuohujen synnyttämiseen. Kun ihmiset reagoivat, tulee klikkejä.”

Markus Tiittula

on 51-vuotias tietokirjailija, jonka uusin teos Taistelu totuudesta (Johnny Kniga) ilmestyi helmikuussa.

Kommentoi +