Eeva

Mari Paalosalo-Jussinmäki: Joskus rohkeus löytyy tennareista

Mari Paalosalo-Jussinmäki: Joskus rohkeus löytyy tennareista
Nyt viisikymppisenä mietin vain harvoin sitä, minkä vaikutuksen teen tai mikä kaikki voi mennä pieleen, Mari Paalosalo-Jussinmäki kirjoittaa Eevan pääkirjoituksessa.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 2.9.2022

Rakastan tennareita. Kulkisin niissä ympäri vuoden, elleivät liukkaat kadut ja hyytävä pakkanen pakottaisi välillä valitsemaan toisin. Olen juhlinut tennareissa ystävän viisikymppisiä, matkustanut toiselle puolelle maailmaa ja mennyt työhaastatteluun. Puolisoni mielestä monitehopiilolinssit ja tennarit eivät sovi samalle ihmiselle, mutta kiinnitän häneen tässä asiassa yhtä vähän huomiota kuin etikettikirjaan.

Tennareihin tiivistyy varmaan jotain kadotetusta nuoruudesta. Tärkeämpää on kuitenkin se, että tennarit jalassa tunnen aina oloni vähän rennommaksi kuin muuten.

Se on erityisen tärkeää silloin, kun pitää tehdä jotain vähän pelottavaa: esiintyä julkisesti, ottaa puheeksi vaikea asia tai käydä hammaslääkärissä. Rento olo on tehokas ase häpeää ja pelkoa vastaan. Se antaa tilaa rohkeudelle.

Rento olo on tehokas ase häpeää ja pelkoa vastaan. Se antaa tilaa rohkeudelle.

Tennarien ansiota tai ei, minusta on tullut rohkeampi. Olin pelokas lapsi ja nuori, aina huolissani siitä osaanko ja kelpaanko, usein täynnä häpeää siitä, miten vajavainen olin. Kun lähdin Porista taloustoimittajaksi Helsinkiin, ostin ankeanruskean bleiserin, laitoin loaferit jalkaan ja yritin näyttää ammattitaitoiselta.

En tiedä mitä sille bleiserille tapahtui. Epäilen, että se jäi työpaikan naulakkoon, kun minä siirryin eteenpäin.

Nyt viisikymppisenä mietin vain harvoin sitä, minkä vaikutuksen teen tai mikä kaikki voi mennä pieleen. Olen vaihtanut työpaikkaa, kotikaupunkia ja näkökulmaa niin usein, etten oikein osaa pelätä muutosta.

Rohkeus on ollut iso aihe toimituksessa tänä vuonna. Halusimme nimittäin nostaa Vuoden Eeva -ehdokkaiksi naisia, jotka ovat toimineet rohkeasti muiden puolesta.

Virtuaalikokous, jossa aloitimme ehdokaslistan ideoinnin, oli vuoden inspiroivin. Koolla oli toimituksen lisäksi joukko ihmisiä naapuritiimeistä, ja jokainen luetteli löytämiään rohkeita naisia. Listalle kertyi yli sata nimeä.

Vähitellen joukko tiivistyi viiteen nimeen, joista Eevan lukijat valitsevat voittajan. Luulen, että yksikään heistä ei tarvitse tennareita tuekseen, mutta ei siitä varma voi olla.

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Pääkirjoitus on julkaistu Eevassa 3/2022.

Kommentoi +