"Minulla ei ole koskaan ollut selkeää urasuunnitelmaa tai visiota siitä, mitä haluan tehdä. Välillä olen miettinyt, onko se outoa, mutta toisaalta: tarvitseeko sellaista ollakaan? Olen vähän kuin vahingossa ajautunut tekemään kiinnostavia juttuja.

Lukion jälkeen tiesin, että haluan opiskella luovaa alaa. Kävin pari sisustuskurssia ja visio vahvistui: hain ja pääsin opiskelemaan muotoilua.

Samoihin aikoihin perustin RAW Design -blogini. Aloitin bloggaamisen, koska valokuvaus on intohimoni. Saatan ottaa päivässä satoja kuvia.

Bloggaaminen taas sysäsi minut pienyrittäjäksi. Jotta pystyin laskuttamaan blogiyhteistöistä, minun oli perustettava toiminimi.

Pian aloin saada stailauskeikkoja Bo LKV:lle. Tuolloin oli vielä uutta, että Suomessa kiinteistövälitysalalla tehtiin stailauksia. Pääsin etenemään stailaajasta ja yrityksen somevastaavan roolista nopeasti nykyiseen työtehtävääni. Aloitin Bo LKV:n luovana johtajana syksyllä 2018.

Yksi syy siihen, miksi hain palkkatöihin oli, että halusin päästä vaikuttamaan asioihin. Nyt vastaan yrityksen visuaalisesta ilmeestä, koulutan ja rekrytoin työntekijöitä ja olen päätoimittajana Bo Living -lehdessä.

On vapauttavaa, että saan päättää itse, mitä työpöydälläni on ja millaisia työpäiväni ovat. Voin pitää etäpäivän, jos haluan.

Päätyöni rinnalla olen mukana äitini Mia Peltolan Luoto Cosmetics -luonnonkosmetiikkayrityksessä. Autan äitiäni yrityksen brändäämisessä, markkinoinnissa ja visuaalisen ilmeen suunnittelussa. Hän on sanonut, ettei olisi lähtenyt yrittäjyyteen ilman tukeani.

Teen paljon töitä puhelimellani. En halua paljastaa ruutuaikaani, sillä se on tosi suuri! Tykkään tehdä Instagramia: blogiin verrattuna sitä on helppo ja nopea tehdä, ja nykyisin puhelimella saa otettua laadukkaita kuvia.

En silti tee somea tarkoituksenmukaisesti, enkä esimerkiksi laadi julkaisu­aikatauluja. Sosiaalinen media on intohimoharrastukseni sen visuaalisuuden takia, mutta se on tärkeä myös työkuvioiden kannalta. Kun esimerkiksi remontoin ja sisustin uutta kotiani, tein yhteistyöprojekteja eri yritysten kanssa.

Minulla on aina ollut vahva visuaalinen näkemys, ja luotan makuuni. Tiesin heti, millainen olisi äitini yrityksen visuaalinen ilme tai tulevan kotini väri­maailma.

En välttämättä osaa perustella, miksi valitsen jonkin asian: ideat ovat päässäni, eivät moodboardeissa.

Olen pyrkinyt luomaan kotiini rauhallisen, lämpimän mutta myös ajankohtaisen tunnelman. Tyylini on mennyt ajattomampaan suuntaan. Erityisesti tanskalainen design miellyttää silmääni. Merkeistä Frama ja Aure Studio ovat suosikkejani.

Olen huomannut, että sisustustyylini kulkee käsi kädessä pukeutumisen kanssa: suosin molemmissa neutraaleja sävyjä ja laadukkaita materiaaleja.

Ajattelen, että tyylissä on kyse laajemmasta kombinaatiosta, jossa yhdistyy sisustus, tuoksut, vaatetus, hiustyyli – kokonaisuuden välittämä fiilis on tärkeä.

On minulla ollut kokeilevampiakin sisustusjaksoja. 19-vuotiaana sisustin ensimmäisen vuokra-asuntoni hippityylisesti voimakkailla väreillä ja Ganesha-norsun kuvilla. Ompelin innoissani asuntooni violettikukalliset verhot. En häpeä vanhoja sisustustyylejä, vaan niitä on hauska muistella.

Kodin sisustamisessa on tärkeää unohtaa muiden mielipiteet. Mielenkiintoisen kokonaisuuden saa luotua, kun suosii sisustuksessa kontrasteja: yhdistää uutta ja vanhaa, tuo tilaan sekä kulmikkaita että pyöreitä linjoja ja suosii luonnonmukaisia materiaaleja.

Sisustus on rakennettava ajan kanssa. Itse pyrin päivittämään huonekalun kerrallaan laadukkaampaan.

Olin tiukalla säästökuurilla kaksi vuotta ja säästin rahaa omaan asuntoon. Nyt nautin siitä, että remontti on valmis ja voin viettää aikaa kotona.

Tein ennen liikaa ylitöitä, mutta viime aikoina olen pyrkinyt rajoittamaan työntekoa – toisinaan vähän huonolla menestyksellä. Poden välillä huonoa omaatuntoa siitä, etten ehdi tehdä kaikkea, mitä haluaisin. Esimerkiksi ystäviäni en näe tarpeeksi.

En silti halua ahdistua, ja olen hyväksynyt, ettei aikani riitä kaikkeen.

Vapaalla nollaan päiväni katsomalla reality-sarjoja – tämä on paheeni! Love Island on suosikkini. Poika­ystäväni kanssa harrastamme yhdessä ihonhoitoa, tuoksuja ja käymme toisinaan museoissa. Suunnittelemme myös Japanin-matkaa.

Olen tällä hetkellä tyytyväinen työhöni ja siihen, että saan olla niin monessa mukana. Olen oppinut, että eri asioita kokeilemalla ja kovalla työn­teolla pääsee elämässä eteenpäin. Aina ei tarvitse olla mietittynä suurempaa suunnitelmaa.”

Juttu on julkaistu aiemmin Trendissä.