Kirjallisuus

Eevan kirjavinkit pukinkonttiin: kotimaiset suosikit

Suomalaiset kirjailijat ovat inspiroituneet sukupuolikysymyksistä, neurooseista, rakkaudesta ja nostalgiasta. Tietovisailujen ystäviäkään ei ole unohdettu.

Lempi kuohuu Kymenlaaksossa

Kaari Utrio teki sen taas: pani minut lukemaan yökaudet uusinta teostaan Hupsu rakkaus (Amanita). Leskirouva Heddan ja tykistönkapteeni Harryn tarina upposi kuin veitsi voihin.

Viihderomaani sijoittuu 1800-luvun kartanoihin Kymijoen varrelle, koskien ja sahalaitosten tyyssijoille. Utrion kynä piirtää elävän kuvan kartanonherroista, piioista ja rengeistä. Pulppuilevaa huumoria on jopa vieläkin enemmän kuin Utrion edellisissä kepeissä epookkiromaaneissa.

Utriosta löytyy häivähdys lempikirjailijaani, Jane Austenia, kun hän pääsee sarkasmissaan vauhtiin. Siinä saa niin ylhäisö kuin alhaisokin kyytiä, hengellisestä esivallasta puhumattakaan. Hedda ja Harry saavat tietysti toisensa, tällä kertaa jo hyvissä ajoin ennen viimeistä sivua.

Teksti: Eija Huusari

 

Ystävyyttä yli luokkarajojen

Kjell Westön kirjoittama Rikinkeltainen taivas (Otava) on sukupolviromaani parhaimmillaan. Se on kertomus 1960-luvulla nuoruuttaan eläneistä kaveruksista, heidän suvuistaan ja käänteistään. Samalla se on myös rakkaustarina.

Kirjailija kuvailee tarkoin vedoin suomenruotsalaista luokkayhteiskuntaa. Rabellien perhettä, jolla huviloineen ja kalliine koteineen näyttäisi ulkoisesti menevän ensin hyvin. On Rabellien lapset Alex ja Stella, ja on heidän ystävänsä, kertoja-kirjailija, jonka tausta on toinen.

Westö kirjoittaa paremmin kuin koskaan, eikä hän ole huonosti kirjoittanut ennenkään. Romaanin tapahtumat lähtevät vauhtiin heti ensimmäisiltä sivuilta. Tarina vie mukanaan niin, ettei viisisataasivuisen kirjan soisi mitenkään loppuvan.

Teksti: Pirjo Houni

Löytöretkellä naiseuteen

Aviomiehen keittiönpöydän ääressä lausuma lause salpaa hengen. ”Olen oikeastaan aina halunnut olla nainen”, hän toteaa.

Selja Ahavan teoksen Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus) taustalla ovat kirjailijan omakohtaiset kokemukset, mutta kirja on vahva romaani. Romaanissa on siirtymiä pariskunnan yhteisistä hetkistä Kolumbuksen löytöretkiin.

Ja löytöretkellähän avioparikin on. Mies hakee omaa naiseuttaan. Hän meikkaa ja kokeilee peilin edessä kasvot loistaen ylleen hametta. Nainen katsoo hämmentyneenä ja suruissaan rakastamansa miehen katoamista. Hän ikävöi miehen rintaa ja sänkistä ihoa.

Ahava kirjoittaa pakahduttavan hyvin.

Teksti: Pirjo Houni

Runsaudensarvi yllättää iloisesti

Epäröin pitkään tarttua Miki Liukkosen 859-sivuiseen kirjaan O (WSOY). Onneksi tartuin, sillä minulle se oli huikea lukukokemus.

Varsinaista juonta kirjassa ei ole. On sanottu, että se on kirja kaikesta. Se sisältää tapahtumia, tapahtumaketjuja, kuvia, tunnelmia ja tajunnanvirtaa. On ällistyttäviä asioita ja outoja ihmisiä, jotka sivuavat toisiaan ja taas erkanevat. Henkilöitä kirjassa on satakunta, ja kaikilla keskeisillä hahmoilla on jokin neuroosi.

Kirjan yhtenä teemana on nykyajan tietomäärä, jota ei pysty käsittelemään ilman jonkinlaista pakotietä. Kirja on myös hauska, teksti on vuolasta ja välillä hyvin yksityiskohtaista.

Tästä kirjasta joko todella pitää tai sitten ei, ja sen lukemiseen kannattaa varata runsaasti aikaa.

Teksti: Pirjo Nurmilaukas

Tove Jansson lohduttaa ja rohkaisee

Tove Janssonin (1914–2001) faneja ilahduttaa kaksi uutta kirjaa. Sanojen lahja, Valitut sitaatit -kirjaan (WSOY) on koottu rakastetun kirjailijan, taidemaalarin ja piirtäjän ajatuksia. Sitaatit ovat Janssonin kirjallisesta tuotannosta.

Bulevardi ja muita kirjoituksia -kirjassa (Tammi) on kuusitoista lehtinovellia, suurin osa 1930-luvulta, joiden uudelleenjulkaisua Jansson vastusti eläessään tiukasti.

Ajatuksia sitaattikirjaan on koottu eri teemojen alle kohtaamisista lohdutukseen, terveydestä unelmiin ja tunteista omistamiseen. Yli 500-sivuisesta kirjasta löytyy sopiva lause moneen tilanteeseen. Yleisvire on kannustava, lohduttava ja pohdiskeleva.

”Minä näytän sinulle kaupunkeja ja maisemia ja opetan sinut katselemaan uudella tavalla ja rohkaisemaan mielesi että selviydyt paikoissa, joita et osaa ulkoa, tahdon että alat elää, ymmärrätkö?” Tämä upean kaunis ajatus on Janssonin novellista Suuri matka. Kirjaan on poimittu myös Muumi-piirroksia rytmittämään ja elävöittämään tekstiä.

Novellien myötä lukija pääsee sukeltamaan niin entisajan Pariisiin kuin Suomen sodanjälkeiseen aikaan. Tovelle Pariisi on ollut tärkeä kaupunki, ja sen aistii myös novelleista. Vuokrataan huone -novellissa käydään kilpalaulua
toinen toistaan vaatimattomammista asunnoista. Jokaista tarinaa on kuvitettu Janssonin piirroksilla. Hyvän lisänsä kirjalle antaa toimittaja Sirke Happosen taustoittava jälkikirjoitus.

Novellit ovat kevyttä luettavaa vaikkapa työpäivän jälkeen.

Teksti: Kaisa Virtanen

Yleissivistys kunniaan!

Sadepäivien ja pitkien automatkojen pelastus tulee toimittaja Hannu Koskelan tietovisakirjasta Kuka kajautti Kiteeltä, 100+1 tietovisaa 100-vuotiaasta Suomesta (Docendo). Runsaat parisataa sivua kysymyksiä, joihin
vastaukset löytyvät kirjan lopusta, pitää kiinnostuksen hereillä.

Kysymyksiä riittää urheilusta taiteeseen ja kaikesta siltä väliltä. Suomen historiasta on koottu mitä parhain kattaus. Aiheittain kootut kysymykset tempaavat pinnistelemään tietoa muistin sopukoista.

Minulle löytyi liian monta arvauksen puolelle livahtavaa kohtaa kotimaamme merkkihenkilöistä ja ratkaisevista päivämääristä. Kirja on erinomainen yleissivistyksen parantaja ja muistisairauden loitontaja.

Teksti: Tuula Kanninen


Huomioithan, että kaikki lehtitilauksiin liittyvät asiat hoituvat vain www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu
kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@a-lehdet.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli