Glaukooma eli silmänpainetauti yleistyy keski-iässä, siksi silmälääkärissä kannattaa käydä 40 vuotta täytettyään. Glaukooma voi olla pitkään oireeton. Sen riskiä lisää koholla oleva silmänpaine, joka on sen tähden hyvä mitata. Glaukooma voi hoitamattomana aiheuttaa merkittävän näön heikkenemisen.

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus johtuu hoitamattomasta ientulehduksesta. Sitä sairastaa 64 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista. Suun terveys on hyvä tarkistaa hammastarkastuksessa vuoden parin välein. Hoitamaton parodontiitti vaurioittaa hampaita, voi aiheuttaa elimistössä tulehdustilan ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Veren rauta-arvot eli hemoglobiini ja ferritiini voi olla syytä mitata, jos on hedelmällisessä iässä eli menettää verta kuukautisten yhteydessä, on uupunut, väsynyt, kärsii keskittymisvaikeuksista tai levottomista jaloista. D-vitamiinitasojen tarkistaminen saattaa olla tarpeen, jos ei käytä D-vitamiinilisää tai D-vitamiinipitoisia ruokia, viettää paljon aikaa sisällä tai ihonväri on tumma. Tummaihoisilla muodostuu vähemmän D-vitamiinia kuin vaaleaihoisilla.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu joka 8. tai 9. nainen elämänsä aikana. Siksi kainalot ja rinnat kannattaa tunnustella kyhmyjen varalta kerran kuussa heti kuukautisten päätyttyä. Jos tunnet kyhmyjä, varaa aika lääkäriin. Kaikki 50–69-­v­uotiaat naiset saavat kutsun rintasyöpäseulontaan eli mammografiaan noin kahden vuoden välein. Muuten mammografiaan voi päästä lääkärin lähetteellä. Mammografia on rintojen röntgentutkimus eli siitä aiheutuu säteilyä. Siksi sen hyödyt ja haitat punnitaan jokaisen kohdalla. Rintoja tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella. Yleensä sitä käytetään alle 30-vuotiaiden naisten tutkimuksissa.

Mahavaivat ovat yleisiä ja usein vaarattomia, mutta joskus kyse voi olla suolistosyövästä. Hakeudu lääkäriin, jos ulosteessasi on verta, sinulla on kovia vatsakipuja, kärsit jatkuvasta ripulista, vatsavaivasi ovat alkaneet yhtäkkiä, laihdut selittämättömästi tai kuumeilet. Mikäli olet yli 50-vuotias, lääkäriin kannattaa suunnata herkästi, sillä suolistosyöpä lisääntyy selvästi keski-iässä. Suolistosyöpäseulonnat aloitetaan Suomessa tänä vuonna. Ne koskevat aluksi 60–68-vuotiaita. Seulonta tehdään ulostenäytteestä.

Oireettomanakin gynekologin tarkastuksessa kannattaa käydä vähintään parin vuoden välein. Gynekologiset sairaudet eivät nimittäin aina tunnu tai näy. Oudot vuodot, kivut, hankalan runsaat kuukautiset ja jatkuva valkovuoto ovat syitä suunnata lääkäriin. Mikäli kuukautisesi ovat loppuneet ja sinulla on veristä vuotoa, varaa heti aika gynekologille. Joskus vuoto saattaa kertoa vakavasta sairaudesta. Kohdunkaulansyövän seulontaan kutsutaan viiden vuoden välein 30–65-­vuotiaat naiset. Muita ­gynekologisia syöpiä ei seulota. Jos olet huolissasi asiasta, esimerkiksi munasarjasyövän merkkiaineita voidaan tutkia verikokeella yksityisessa terveydenhuollossa.

Kolesteroli on korkea aika selvittää viimeistään nelikymppisenä. Korkea LDL-­kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Suositusten mukaan sen tulisi olla enintään 3. Mikäli LDL-koleste­roli ei ole koholla, tarkistusmittaus viiden vuoden välein riittää. Verenpaine on hyvä tarkistaa vuoden parin välein, jos se on ollut normaali. Jos verenpaine on koholla eli kotimittauksessa yli 135/85, sitä tulee seurata tiheämmin. Kotimittari onkin hyvä lahja itselle. Sydänfilmi eli EKG kannattaisi sekin ottaa viisikymppisenä. Näin mahdollisia muutoksia voidaan seurata. Oma pulssi on hyvä opetella mittaamaan. Jos se muuttuu epätasaiseksi, kyseessä voi olla eteisvärinä eli hoitoa vaativa rytmihäiriö.

Lähteet työterveyshuollon erikoislääkäri, yleislääkäri Toni Vänni/Terveystalo, Duodecim Terveyskirjasto, Käypä hoito, Ruokavirasto