Toisin kuin usein ajatellaan, veren korkea kolesterolipitoisuus ei ole vain miesten, keski-ikäisten tai keskivartalolihavien ongelma – sitä esiintyy yhtä lailla myös naisilla, nuorilla ja urheilullisillakin ihmisillä. Elintavoilla on suuri vaikutus kolesterolitasoihin, mutta taipumus korkeaan kolesterolitasoon voi olla myös perinnöllistä.
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota tarvitaan solukalvojen rakennusaineeksi ja tärkeiden hormonien tuotantoon. Liiallinen kolesteroli voi kuitenkin olla haitallista, sillä se saattaa aiheuttaa plakin kertymistä verisuonten seinämiin, lisäten sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Verenkierrossa kulkeva kolesteroli jaetaan kahteen tyyppiin: hyvään HDL-kolesteroliin ja pahaan LDL-kolesteroliin. Hyvä HDL-kolesteroli auttaa poistamaan kolesterolia valtimoista, kun taas paha LDL-kolesteroli voi johtaa kolesterolin kertymiseen valtimoiden seinämiin.
Elintapamuutokset eivät aina riitä
Kohonneen kolesterolin taustalla on usein perinnölliset tekijät tai huonot elintavat. Esimerkiksi runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio, tupakointi ja vähäinen liikunta voivat nostaa huonon kolesterolin eli LDL:n määrää veressä.
Elintavoista johtuvaa korkeaa kolesterolia voidaan koittaa suitsia painonpudotuksella, säännöllisellä liikunnalla, ruokavaliomuutoksilla ja tupakoinnin lopettamisella. Aina elintapamuutokset eivät yksinään riitä laskemaan kolesterolia riittävästi, jolloin lääkäri saattaa määrätä kolesterolilääkityksen.
Statiinit ovat yksi yleinen kolesterolilääkkeiden ryhmä. Ne estävät LDL:n eli pahan kolesterolin muodostumista maksassa alentaen näin veren kolesterolipitoisuutta. Vaikka statiinit ovat tehokkaita, ne voivat aiheuttaa myös ikäviä sivuvaikutuksia, kuten lihasheikkoutta ja väsymystä, mikä voi vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn.
Ubikinonista helpotusta lihasoireisiin?
Lihasheikkous ja -kivut sekä yleisen voimattomuus voivat johtua siitä, että samalla kun statiinit estävät kolesterolin tuotantoa ne vähentävät myös kehon luontaista ubikinonin tuotantoa.
– Statiineilla pyritään estämään kolesterolin muodostumista ja samalla tullaan estäneeksi myös ubikinonin tuotantoa. Tämä saattaa olla syy siihen, miksi hyvin monet statiinien käyttäjät kokevat isojen lihasten voimattomuutta, kipuja, särkyjä ja kramppeja, kertoo Pharma Nordin tuoteasiantuntija Riikka Tapanainen.
Koentsyymi Q10 eli ubikinoni on rasvaliukoinen vitamiinin kaltainen aine, jota muodostuu maksassa samaa reittiä kuin kolesteroli. Elimistö tarvitsee ubikinonia jatkuvasti energian tuotantoon soluissa. Ubikinoni toimii myös antioksidanttina estäen rasvojen, kuten kolesterolin hapettumista ja auttaa suojaamaan soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.
Jos ubikinonin tuotanto häiriintyy, elimistön koentsyymi Q10 -pitoisuus laskee. Monissa tutkimuksissa onkin selvitetty, voisiko ubikinonilisän käyttö ehkäistä liian matalan Q10-tason.
Ubikinonilisä tukee palautumista
Ubikinonin saanti ravinnosta on vähäistä – vain noin 3–6 mg päivässä. Saadakseen ravinnosta yhden 100 mg -kapselin verran ubikinonia tulisi syödä esimerkiksi 12 kilogrammaa parsakaalia päivässä. Ubikinonivajetta on siis käytännössä mahdotonta korvata ravinnolla.
Ubikinonin luontainen tuotanto on kaikkein korkeimmillaan 20 vuoden iässä, jonka jälkeen sen tuotanto vähenee iän myötä.
Ubikinonivarastoja kuluttavat statiinien lisäksi myös erilaiset stressitilat, kuten ruuhkavuodet, pitkään sairastaminen ja toipilasaika. Myös huippu-urheilu aiheuttaa stressiä elimistölle.
– Ubikinonilisästä saattaa olla erittäin paljon hyötyä palautumisessa, sillä se tukee lihassolujen energia-aineenvaihduntaa. Ubikinonilisä voi myös tuoda lisää vireyttä, jos kokee olonsa väsyneeksi.
Ubikinonilisä suositellaan otettavaksi aamulla. Tällöin sen imeytymishuippu osuu alkuiltapäivään, jolloin vireystilan nostaminen tulee monille tarpeeseen.
– Ubikinonilisä kannattaa ottaa ruokailun yhteydessä, jolloin ruoansulatusentsyymit ovat aktiivisina ja myös ubikinonin imeytyminen on tehokkaampaa, Tapanainen vinkkaa.
