Palautumiskeino: Valmistuin juuri luonto- ja ympäristöneuvojaksi. Minulle on valjennut, että pelkästään sammallajeja on Suomessa lähemmäs 900. Kukaan ei jaksa lähteä kanssani metsään, koska röhnötän maassa tuntikausia tutkimassa sammalien yksityiskohtia. Mikromaailmaan uppoutuminen on tapa tarkentaa linssiä.

Ajatus: Pandemia-aikana, kun elämästäni katosivat työt ja niiden tuomat haasteet, huomasin, että tarvitsen paineiden alle lyyhistymisen tunnetta. Kun samalle viikolle osuivat opinnoista valmistuminen ja kirjan käsikirjoituksen jättäminen, tunsin olevani taas elossa.

Ruoka: Oikian Punakka Jussi on lempiperunalastuni. Paprikalla maustetut lastut tuovat mieleen lapsuuden grillisipsit. Kirjoitin perunanviljelijälle ihailijakirjeen ja sain puhuttua itseni kierrokselle perunalastutehtaaseen. Se oli ihanaa!

Kirja: Yksi huikeimmista viimeaikaisista lukuelämyksistä oli Katja Kallion romaani Tämä läpinäkyvä sydän. Naisen ja neuvostovangin kielletystä rakkaudesta kertovan teoksen kieli on kauniin kuulasta. Ylistin kirjaa Katjalle, kun törmäsimme kirjailijatapahtumassa. Maailma tarvitsee lisää kehuja.

Hetki: Voimahetkeni on heti. Kärsin ADD-tyyppisistä oireista: keskittymisvaikeuksista ja tarkkaavaisuuden säätelyn ongelmista. Helpottaakseni arkeani pyrin hoitamaan vitkuttelematta kaiken, minkä voin. Aina se ei onnistu, mutta se on tavoite.

Liikuntalaji: Ultrahidas metsäeteneminen on voimalajini. Saan puolen kilometrin metsälenkillä kulutettua kolme tuntia. Jokaisen maahan pudonneen lehden alla voi olla jotain ihmeellistä. Haaveilen, että vetäisin ihmisille kuuden metrin luontopolkuja.

Kukka: Menen aivan pehmeäksi lemmikeistä. Vaikka ajattelisin kaikkia värejä, en keksi yhtä kaunista sävyä kuin lemmikillä. Kukkien yksinkertainen muoto on kuin lapsen piirtämä.

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 10/2022.