Katja Kallion Yön kantaja (Otava) kertoo yhteisön normeihin sopeutumattoman naisen tarinan. Amanda on seikkailija ja irtolainen, joka päätyy ranskalaisen kuumailmapallolentäjän rakastajattareksi. Monien kiemuroiden seurauksena hänet tuomitaan mielenvikaisena Seilin saarelle.

Kallio piirtää tarkan ja riipaisevan kuvan siitä, mitä ovat mielen järkkyminen, yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Lauseet ovat monikerroksisia, vertauskuvallisia kudelmia.

Seili on tuulten piiskaama ulkoluoto, jonne yhteysalukset eivät talvisin kulje. Hoitajat, hoidokit ja harvat paikalliset ovat Amandan uusi yhteisö, jossa hän jatkaa kummajaisena. Verkkojen arvostettuna korjaajana Amanda saa kokea hetkellisen nousun saaren hierarkiassa.

Amanda ei enää koskaan palaa mantereelle. Hänen ainut ankkurinsa ovat nuoruuden seikkailut kuumailmapallon kyydissä halki Euroopan. Tarinat, joita hän yö yöltä kantaa mukanaan.

Äärioloissa ihminen sopeutuu joko kapinoimalla tai vetäytymällä. Kaikki omaisuus kulkee mielen sopukoissa.

Katja Kallio on saanut innoituksensa todellisesta Amanda Fredrika Aaltosesta (1864–1918), joka päätyi Seilin saarelle 1800-luvun lopulla.

Teksti: Elina Jyväs

Arvio löytyy Eevan numerosta 6/2017.