Ihminen oppii sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Samoin parisuhde mukautuu niihin. Koronaepidemia on iso ulkoapäin tuleva muutos, joka koskettaa kaikkia pareja. Yhteinen kokemus auttaa sopeutumisessa, kun muutkin jakavat kokemuksiaan esimerkiksi somessa, ja tällöin muutosta on helpompi käsitellä.

Poikkeustilanne haastaa rutiinit, mikä näyttäytyy väsymyksenä ja lisää ärtymystä. Rutiinit pitävät yllä jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta; asioiden ennakoitavuus säästää voimavaroja.

Pidä huolta arjen kannattelijoista: syömisestä, liikunnasta, levosta ja unesta. Tärkeää on tulla toimeen itsensä kanssa, omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa, koska se helpottaa myös toisten kanssa elämistä.

Jotkut asiat voivat nousta kärjistetysti pinnalle nyt, kun ei ole paljoa muita sosiaalisia kontakteja. Kun elämä keskittyy pieneen tilaan, stressi lisääntyy, mikä altistaa helposti riitelylle.

Jotain hyvääkin voi seurata: esimerkiksi yhteistä aikaa voi olla enemmän.

Arjessa ei aina jaksa olla läsnä ja hellyyshetketkin voivat vähentyä. Toisaalta parhaimmillaan voi löytää toisesta uusia puolia ja antaa itsestään myös jotain uutta., kun arjen kiireet eivät täytä aikaa. Voi jopa hetkeksi keskittyä miettimään, mihin toisessa aikoinaan rakastuin ja mikä vielä pitää meitä yhdessä.

Lue myös: Tunnetko parisuhteen kompastuskivet?

Reagoimme ja koemme asioita eri tavalla: puoliso voi herkemmin heijastella, mitä maailmassa tapahtuu, ja pelätä tulevaa. Toinen saattaa ajatella, että miksi puoliso on niin hysteerinen. Älä sano toista hysteeriseksi. Se vain lisää toisen ahdistusta.

Kun puolisoa pelottaa tai hän on huolissaan, kuuntele ja ota hänen huolensa vastaan. Silloin hänen stressitasonsa alenee. Kun pelosta kertoo, se menettää voimansa. Rakkaan ja turvallisen ihmisen lähellä erittyy oksitosiinia, joka rauhoittaa hermojärjestelmää.

Riitaa voi välttää ennakoimalla: sovi, miten vuorotellaan arjen askareissa. Miten järjestetään ruokahuolto, lasten tarpeista huolehtiminen, miten päivä rytmitetään ja rakennetaan? Rakenna uudet päivärutiinit.

Puhu asioista ääneen. Omat odotuksesi, sanomattomat toiveet, voivat muuten äityä vihan kierteeksi.

Rauhoita tämä aika! Nyt ei ole aika ratkoa muita parisuhteen kriisejä tai mahdollisia eroajatuksia. Tämä vaihe mennään yli poikkeusjärjestelyillä.

Lue myös: Ärtyisä puoliso pilaa perhe-elämän

Parhaimmillaan molemmilla puolisoilla on tilaa ja mahdollisuuksia omille tarpeille ja tekemisille niin, että voi hyvin. On hyvä sopia, milloin ollaan yhdessä ja milloin on tarpeen olla yksin.

Parisuhde on myös koetuksella, jos lapsiperheessä on eri-ikäisten lasten tarpeet samalla hetkellä vastattavina. Sopikaa myös vuorottelusta ja kapulanvaihdosta lastenhoitamisessa.

Kumppani voi kaivata turvaa läsnäolosta, jos esimerkiksi koronatilanne huolestuttaa.

Hyvässä parisuhteessa asiat jaetaan arjessa. Illalla on hyvä viettää hetki yhdessä ja kysyä, mitä toisella on mielessä.

Helliminen ja kosketus ovat tärkeitä. Siihen riittää silmiin katsominen, silitys, hymy tai kysymys, miten päivä meni tänään.

Voit myös kertoa, mihin olet pettynyt. Vältä syyttely ja sano mieluummin, miltä sinusta tuntuu. Jo asian jakaminen helpottaa. Hyväksy, että toisenkin jaksaminen voi olla kortilla.

On helpompi puhua asioista, jos osataan ensin rauhoittua. Aina voi myös sanoa: palataan tähän huomenna. Otetaan aika ja tila, missä asioista voidaan puhua.

Vanhempien kiukku ja ärtymys heijastuvat lapsiin. Lapsen koti on vanhemman tunnetila. Jos riitaa tulee, asiat pitää sopia – näin lapsen stressitila vähenee.

Kotielämässäkin voi nousta uudenlaisia tapoja olla yhdessä. Voitte löytyä uusia tai uusvanhoja mielihyvää tuottavia asioita, kuten vaikka lautapelit, tietovisat tai kotikaraoken. Luo hauskoja yhdessäolon muotoja. Pitäkää leffailta kotona.

Toteuta luovalla tavalla kotona sellaisia harrastuksia, jotka yleensä hoidettaisiin muualla. Kotona voi jumpata yhdessä.

Kun normaalit palautumisen muodot, kuten kuntosali ja jumppa eivät nyt olekaan käytettävissä, myös se voi tuottaa stressiä.

Toiset näkevät tilanteet positiivisemmin ja valoisammin, toiset taas valmistautuvat pahimpaan.

Poikkeustilanne vie paljon energiaa ja masennuskin voi puhjeta. Lähellä elävä voi tunnistaa tämän toisen käytöksessä: toinen voi olla vakavampi, poissaolevampi ja ärtyisämpi. Muutoksen merkkeihin on hyvä reagoida.

Ammattiapua on saatavilla esimerkiksi työterveyshuollosta, jos tuntuu, että aloitekyky on laskenut eikä jaksa osallistua arkeen. Muista myös Mielenterveysseuran kriisipuhelin. Hae apua matalalla kynnyksellä. Lomautukset ja huoli työn jatkumisesta voivat masentaa. Pahinta on, jos jää yksin omien ajatusten kanssa.

Jaa ajatuksiasi jonkun kanssa, niin saat uutta näkökulmaa.

Lue myös: Mitä tehdä, kun masentunut läheinen ärsyttää?

Parisuhteessa on myös tärkeää, että kummallakin on omaa tilaa, ja että myös suhteella on yhteistä aikaa.

Jos voit hyvin, voit hyvin myös parisuhteessasi ja perheessäsi. Jos parisuhteessa tarpeet jäävät muun alle, se alkaa nakertaa hyvinvointia ja hyvää oloa.

Oma tila voi olla vaikka nojatuoli kodin nurkassa – vaikkei olisi omia seiniä ympärillä, on edes se tuoli! Kun saat tilaa itsellesi, pystyt antamaan sitä toisellekin.

Tutkiskele itseäsi: miksi elän tässä perheessä? Miksi kumppani on tärkeä? Hänen tärkeytensä voi nyt kirkastua.

Jos ihmisellä taas on kroonistunutta kriisiä, se nostaa stressitasoa ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja masennukselle. Hyvä parisuhde auttaa kestämään stressiä ja sopeutumaan muutoksiin.

Parisuhteessa ollaan välillä etäämmällä ja välillä kiinteämmin yhdessä.

Parhaimmillaan kohdataan puoliso ja opetellaan ilmaisemaan oma odotus toiselle oikein: "Mä tarvitsisin [sitä tai tätä], voisitko sä auttaa?".

Mieti, mitä voisit tehdä toisen hyväksi. Se lisää yhteydentunnetta. Kysy vaikka: "Olet selkeästi väsynyt, mitä voisin tehdä?" Tai voit ehdottaa: "Voitko hieroa mun niskaa?"

Suhteen kriisejä ei juuri tässä poikkeustilanteessa selvitetä, vaikka kaikenlaisia kriisejä tai jopa eroajatuksia voi nousta pintaan. Toisaalta voi myös saada sysäyksen tehdä enemmän suhteen eteen, mennä vaikka pariterapiaan.

Paineiden ja stressin lisääntyessä meistä kukaan ei ole parhaimmillaan, eivätkä voimavarat välttämättä riitä isojen ratkaisujen seurauksien hoitamiseen. On hyvä katsoa, ettei stressi kasva liian isoksi. Nyt ei ole hyvä hetki erolle. Elämää ei kannata pamauttaa kerralla uusiksi.

Elämään kuuluu myös tylsyys! Olemme tottuneet elämään sellaisessa arjessa, että tylsyydelle ei ole tilaa.

Neuvotelkaa yhdessä: mitä kaipaisimme tähän? Joku pieni yllätys ehkä? Kenties kaivataan poikkeamia arkielämästä.

Ihminen voi olla tylsistynyt myös itseensä. Vastaat itse siitä, onko sinulla tylsää vai ei. Se ei ole kenenkään muun syy. Aikuinen on vastuussa omista tunteistaan ja toimii sen mukaan.

Lue myös: "Kun suklaanhimo iskee, mietin, söinkö liian kevyesti vai olenko tylsistynyt"

Yhteydentunne säilyy, koska se on rakentunut parisuhteen sisään. Yleensä parisuhde kestää erillään olemisen. Kun voi kuulla toisen äänen ja nähdä hänet videopuhelussa tai viestitellä, se luo turvallisuuden tunnetta ja välittämistä toisesta. Tämä aktivoi kehossa rauhoittumista ja antaa lepoa.

Kannattaa muistaa, että tämän vaiheen jälkeen tulee uusi vaihe, ja asiat ovat silloin toisin. Tämänkin vaiheen läpieläminen voi parhaimmillaan olla hyvä yhteinen kokemus.

Asiantuntija: Leena Helelä-Alhopuro, psykoterapeutti, pariterapeutti, työterveyspsykologi, Terveystalo