Kimmo Ohtonen on televisiosta tuttu toimittaja, dokumentaristi ja kirjailija. Hänen lempireseptinsä on muhevan maukas uunihauki, jonka salaisuus piilee mausteissa.
”Mausteet tuovat esiin hauen taian ruokakalana”
”Haukifilee muistuttaa minua lapsuuden huolettomista ja vehreistä kesäpäivistä. Perheellämme oli mökki, ja kalastin paljon veljeni kanssa. Kalastus oli samaan aikaan rauhoittavaa ja jännittävää.
Opin perkaamaan saaliini viisi- tai kuusivuotiaana, ja mökkinaapuri opetti minut myös fileoimaan.
Oli hienoa, kun äiti paistoi kalastamamme hauen ja tarjosi sitä, uusia perunoita ja tilli-ranskankermakastiketta. Ateria maistui herkulliselta.
Vuosien varrella olen kokeillut reseptistä erilaisia versioita. Tarjoan paistetun hauen lisukkeeksi usein maalaislohkoperunoita. Kastikkeeseeni tulee yleensä sitruunaa ja korianteria. Joskus lisään vielä chiliä, sillä pidän tulisuudesta. Valkosipulikin sopii mausteeksi.
Olen arvostanut järvikaloja lapsesta asti. Hauki, kuha ja ahven taipuvat moneksi. Ymmärrän, että monet pitävät hauen makua puisena. Sen mieto maku on kuitenkin pohja erilaisille mausteille, jotka tuovat esiin hauen taian ruokakalana ja korostavat sen mehevää koostumusta.
Teen hauesta myös currya, kalakeittoa ja pihvejä. Ruskistan haukea paloina englantilaiseen tyyliin ja tarjoan haukipihvit ranskanperunoiden kera.”
”Yhden ihmisen valinnat ovat pisara meressä, mutta pienilläkin jutuilla on merkitystä”
”Syömme vaimoni Lauran kanssa pääasiassa kasvisruokaa. Jos syömme eläinperäistä ruokaa, se on yleensä elinvoimaisista kalakannoista tulevaa villikalaa tai riistaa, jonka hankimme tutuilta.
Olen ollut itsekin mukana metsällä mutta en ampumassa. On tärkeä ymmärtää, mistä ruoka tulee.
Kiihkomielisyys on minulle vierasta, mutta tiedostan, miten ruuantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Yhden ihmisen valinnat ovat pisara meressä, mutta pienilläkin jutuilla on merkitystä, kun niitä tekee moni.
En ole syönyt kinkkukiusausta, jauhelihakastiketta tai muita teollisia liharuokia sitten lapsuuteni. En pidä niistä, eivätkä ne sovi arvomaailmaani.
En syö myöskään vegaanisia eineksiä, kuten soijanakkeja. Einekset ovat usein epäterveellisiä, eivätkä ne ole minun juttuni.
Teen yleensä perheemme ruuat. Panostamme raaka-aineisiin, ja syömme villikalan ja riistan lisäksi paljon tofua, kikherneitä, papuja ja linssejä. En ole ruokahifistelijä vaan laitan perusruokia, joita olen oppinut äidiltäni.
Olen kuitenkin tullut aiempaa kokeilunhaluisemmaksi. Ennen olin vähän laiskempi enkä jaksanut lukea reseptejä.
Minua inspiroi ruuanlaitossa jatkuva oppiminen. On kiva kokeilla, millä tavoin makuja voi yhdistellä.”
Kimmo Ohtosen parhaat ruokamuistot: ”Vein syväjäädytetyn hauen Suomesta Britanniaan”
”Olen hyvin sosiaalinen ja liitän ruokaan vahvasti yhdessäolon ja ystävät. Parhaat ruokamuistoni liittyvät ystävien kanssa syömiseen.
Pari vuotta sitten olimme ystäväpariskunnan luona sushi-illallisella. He olivat tehneet ison lajitelman kasvissushia. Se oli huikean hyvää, ja sen eteen oli nähty paljon vaivaa.
Itse olen tehnyt sushia kerran, eikä se ollut menestys. Onneksi en tarjonnut sitä kenellekään.
Tänä vuonna aion opetella valmistamaan sushia kunnolla. Ehkä yritän tehdä kuha-nigireitä, villikala-makeja ja testailen retiisiä, porkkanaa ja muita kotimaisia vihanneksia.
Kerran vein syväjäädytetyn hauen Suomesta Britanniaan Manchesteriin, jossa asuin aikoinaan. Kala oli edelleen jäässä, kun avasin paketin perillä.
Paistoin hauen ja tarjosin brittiystävilleni sitä ja valkosipulikastiketta. Heitä vähän huvitti, että olin tuonut kalan kotimaastani saakka.
Asuin pitkään Englannissa, ja minulla on ikävä sikäläisiä ystäviäni. Kun pandemia helpottaa, aion matkustaa sinne ja viedä mukanani järvikalaa.
Haluan jonain päivänä valmistaa englantilaisille ystävilleni ainakin muikkuja ja silakkafileitä.”
Artikkeli on julkaistu Eevassa 9/2021.
