1. Mistä tiedän, onko tukkoisuus ja silmien kutina siitepölyallergiaa vai katupölyn aiheuttamaa ärsytystä?
Katupölystä johtuva mekaaninen ärsytys ja siitepölyn aiheuttama histamiinivälitteinen allergia oireilevat hyvin samalla tavalla. Esimerkiksi yskä ja nenän tukkoisuus voivat johtua kummasta tahansa. Vuotava nenä, jatkuva aivastelu ja silmien punoitus ovat yleisempiä vaivoja allergisilla. Geenit vaikuttavat allergian todennäköisyyteen. Jos olet lapsena kärsinyt atooppisesta ihottumasta tai sairastat astmaa, siitepölyallergian todennäköisyys on suurempi.
Voit testata tilanteesi itse: jos tukala olo helpottuu allergialääkkeillä, kyse on todennäköisesti allergiasta. Epäselvissä tapauksissa allergia voidaan selvittää iho- tai verikokeella. Testi tehdään myös aina ennen siedätyshoidon aloitusta.
2. Kuinka katupölyärsytyksen ja siitepölyallergian hoito eroavat toisistaan?
Katupölyärsytykseen tehoaa parhaiten sen välttely. Tämä ei aina onnistu. Puhdista nenäkanavat kannulla ja käytä kosteuttavaa nenäsuihketta. Jos nenä on tukossa, kokeile avaavaa suihketta, kuten Nasolinia tai Otrivinia, mutta vain muutaman päivän ajan.
Jos oireilu on voimakasta, testaa hengitysilmasuodatinta. Valitse FFP2-suodatinluokka. Myös tuuletusikkunoihin saa suodattimia, jotka pitävät pölyn poissa.
Allergiaan on paremmat tropit. Lievempiä oireita voi hoitaa itsehoitolääkkeillä apteekin ohjeiden mukaan. Valikoima on nykyään laaja. Ensisijaisia allergialääkkeitä ovat kortisoninenäsuihkeet ja silmäoireisiin antihistamiinisilmätipat. Nämä ovat tabletteja tehokkaampia. Kortisoninenäsuihke tehoaa nenäoireisiin parhaiten. Natriumkromoglikaattia sisältävät suihkeet eivät ole yhtä tehokkaita, mutta niillä on vähiten haittavaikutuksia.
Kutiseviin silmiin on saatavilla antihistamiinia sisältäviä tippoja. Natriumkromoglikaattitippoja voi käyttää myös raskaana ja imettäessä.
3. Missä vaiheessa allergialääkitys kannattaa aloittaa?
Allergianenäsuihkeen käyttö kannattaa aloittaa vähintään viikkoa ennen altistuskautta. Kortisoni pyrkii estämään allergisen tulehduksen välittäjäaineiden, kuten histamiinin, muodostumista elimistössä.
Jos siitepöly on jo ehtinyt vapauttaa histamiinia ja aiheuttaa oireita, vie aikansa, että kortisoni alkaa hillitä niitä. Antihistamiini puolestaan hoitaa oireita siinä vaiheessa kun histamiinia jo vapautuu. Sen aloitusta ei siis välttämättä tarvitse ennakoida, sillä antihistamiini tehoaa kortisonisuihketta nopeammin.
4. Voiko nenäsuihkeisiin jäädä koukkuun?
Voimakas nenää avaava ksylometatsoliinisuihke, kuten Nasolin tai Otrivin, haurastuttaa nenän limakalvoja ja aiheuttaa liian kauan käytettynä ”riippuvuutta”. Nenä alkaa vaatia suihketta pysyäkseen auki, vaikka flunssa on jo ohi. Tämän vuoksi suihketta saa käyttää enintään kymmenen päivän ajan.
Allergikko voi käyttää ksylometatsoliinia satunnaisesti tukkoisen nenän avaamiseen ennen hoitavaa kortisoninenäsuihketta. Allergiasuihkeisiin ei voi syntyä toleranssia samalla tavalla. Niitä kannattaa käyttää läpi allergiakauden. Kroonisesta nuhasta kärsivät voivat käyttää niitä lääkärin ohjeiden mukaan ympäri vuoden.
5. Kannattaako allergiatabletteja käyttää ollenkaan?
Jos oireet eivät helpotu paikallishoitotuotteilla, kokeile rinnalla antihistamiinitabletteja. Niitä myydään tätä nykyä myös isoissa pakkauksissa ilman reseptiä. Jos lääke ei tunnu tehoavan, kokeile toista merkkiä.
6. Voiko lapselle antaa aikuisen allergialääkettä?
2–6 -vuotiaille lapsille on olemassa suun kautta otettavia nestemäisiä allergialääkkeitä. Yli 6-vuotias voi ottaa aikuisen lääkkeen pienempänä annoksena, mutta monet ilman reseptiä myytävät tabletit on tarkoitettu vain yli 12-vuotiaille.
Allergiasilmätippoja ja -nenäsuihkeita on myös yli 4-vuotiaille. Alle kouluikäisen selvittämättömät allergiaoireet kannattaa tutkituttaa lääkärillä.
7. Entä jos mikään itsehoitolääke ei tehoa?
Puhdista nenä säännöllisesti nenäkannulla. Voit kokeilla nostaa lääkkeen annostusta ja käyttää esimerkiksi tupla-annoksen kortisonisuihketta, jos se on sallittu käyttöohjeissa. Jos sinulla on jo käytössä koko itsehoitoarsenaali ja olo on silti sietämätön, kannattaa viimeistään mennä lääkäriin.
Jos allergia rajoittaa lääkityksestä huolimatta elämää ja aiheuttaa merkittäviä oireita, kysy lääkäriltäsi mahdollisuutta siedätyshoitoon. Se aloitetaan yleensä syksyllä. Hoito kestää noin kolme vuotta.
Asiantuntija: asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki/Suomen Apteekkariliitto
