
Ihana juuri näin -juttusarjassa esitellään naisia, jotka tekevät somesta aidompaa.
"Esiintyjänä olen arvostelun kohteena niin lavalla kuin mielipidepalstoillakin. Milloin olen ollut jonkun mielestä liian laiha, milloin liian iso. Vatsani kokoa seurataan, ja saan uteluja perheenlisäyksestä.
Enää en ota siitä paineita vaan ajattelen, ettei minun tarvitse perustella kenellekään, minkä näköinen tai kokoinen olen. En tee kehollani töitä.
Syömishäiriöni puhkesi lukioikäisenä. Harrastin lentopalloa, jossa pukeudutaan pieniin sortseihin. Jouduimme huutelun ja arvostelun kohteeksi.
Olin sitä ennen harrastanut kilpatanssia, joka on erittäin ulkonäkökeskeinen laji. Ulkonäköpaineet vaikuttivat minuun herkässä iässä, ja lopulta sairastuin.
Vielä 33-vuotiaanakin olin niin pieni, että nollakoon vaatteet roikkuivat ylläni. Silti ajattelin, että olen iso. Kävin salilla vähintään viidesti viikossa.
Kun laulamisesta tuli ammattini, tein yli 200 keikkaa vuodessa. Minulla oli jaksamisen kanssa ongelmia, koska en syönyt kunnolla.
Parantumiseni alkoi 34-vuotiaana, kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi. Odotusaikana minun oli huolehdittava ravinnostani, sillä olin vastuussa muistakin kuin itsestäni. Ajatusmaailmani muuttui vähemmän minä- ja ulkonäkökeskeiseksi.
Vääristynyt kehonkuva jäytää minua silti hieman loppuelämäni. En usko, että syömishäiriöstä paranee täysin.
Kun sovitan vaatteita kaupan sovituskopissa, tunnen oloni epämiellyttäväksi. Ehkä se johtuu valaistuksesta, peileistä tai siitä, että valitsen usein vääränkokoisia vaatteita, jotka eivät istu vartalolleni.
Kotona tunnen oloni hyväksi enkä arvostele itseäni. Siellä peilistä katsoo takaisin kivannäköinen nainen.
Kasvoissani on ruusufinni, joka punertaa varsinkin saunan jälkeen. En ole silti tuntenut itseäni rumaksi sen takia tai muutenkaan. Mietin, mitä hyvää voisin tehdä iholleni, jotta se voisi entistä paremmin.
Pidän erityisesti lihaksikkaista jaloistani ja olkapäistäni. Synnytysten jälkeen rinnoistani tuli isot ja muodokkaat, ennen ne olivat pienet. Nekin ovat kivat.
Haluaisin päästä jälleen kuntosalille, sillä erottuvat lihakset ovat kauniit ja tahtoisin kiinteytyä. Koronapandemia takia en ole käynyt salilla kuukausiin.
Ikääntymisessä minua vaivaavat välillä nivelsäryt. Aloitin lentopallon pelaamisen pitkän tauon jälkeen, eikä kehoni toivu urheilusta enää samoin kuin ennen. Siitä huomaan ikäni, muusta en.
Kuvaan itseäni Instagramiin, enkä ole palkannut ammattikuvaajaa. Harvoin muokkaan kuvia tai käytän filttereitä, mutta toki yritän etsiä kasvokuviin mahdollisimman edullisen valon.
Naururyppyni saavat näkyä. Olen 44-vuotias, ja ikäiseni ihmiset ovat harvoin rypyttömiä."
Johanna Pakonen
on 44-vuotias laulaja, tanssinopettaja ja vuoden 2002 tangokuningatar. Hän asuu kahdeksanvuotiaan tyttärensä kanssa Oulussa.
Auringon hehkua
Johannan luottotuotteet tuovat iholle kesän.
Hiusten vahvistaja
Minulla on luonnonkiharat hiukset. Tämä suihke vahvistaa niitä ja suojaa lämmöltä. Ihan mahtava tuote tukalleni.
Kylmä virkistäjä
En voi elää ilman kosteuttavia kasvonaamioita. Säilytän niitä jääkaapissa. Ne ovat ihania saunan tai pitkän viikonlopun jälkeen.
Päivetys purkissa
Käytän usein aurinkopuuteria. Sitä kun sipaisee kasvoille, iho näyttää terveen päivettyneeltä.
Keikkojen luottokaveri
Keikkaillessani saan kivan värin itseruskettavalla. Tämä on luottotuotteeni, joka ei sotke.