Hyvinkääläinen kosmetologi ja kahden lapsen äiti Annukka Patama, 29:

”Huomasin jo lapsena, että pääni kipeytyy helposti, kun minulla on stressiä tai odotan jotain kivaakin asiaa kovasti. Olen luonteeltani jännittäjä.

Teini-iässä kivut pahenivat. Silloin minulla diagnosoitiin jännityspäänsäryn lisäksi krooninen migreeni.

Kipu on vaikuttanut paljon elämääni. Koulussa minun oli vaikea keskittyä. Nukuin huonosti ja olin niin väsynyt, että nukahdin välillä tunnille.

Aikuisena minulla on ollut parempia ja huonompia aikoja. Päätäni särkee useimpina päivinä ainakin vähän. Keväällä päivittäistä särkyä kesti kuukauden.

Usein käy niin, että ensin tulee jännityspäänsärky, joka muuttuu migreeniksi. Jännityspäänsärky tuntuu siltä kuin päätä ­puristaisi tiukka vanne. Päässä voi tuntua repiviä vihlaisuja, ja käteni ja kasvoni puutuvat.

Välillä kipu on tykyttävää, toisinaan sitä on vaikea paikallistaa ja se tuntuu koko päässä. Myös purentalihakseni ovat jumissa, ja poskissa tuntuu kipua, kun painan niitä.

Minulla on kaksi lasta, ja raskaus­hormonit pahensivat särkyä. Kuukautisten aikana saatan joutua lepäämään säryn takia päiviä.

Sairaalaan tiputukseen olen joutunut monta kertaa pahojen kipujen takia. Silti tunnen usein, etteivät lääkärit ota minua tosissaan.

Kun olen sanonut itkien, etten enää jaksa särkyä, olen saanut vastaukseksi vähättelyä. Onneksi olen kohdannut myös lääkäreitä, jotka ovat ymmärtäneet tilannettani.

Hoidoksi on kokeiltu monenlaisia päänsärky- ja migreenilääkkeitä, mutta mikään ei ole auttanut kauan.

Käyn hieronnassa vähintään kuukauden välein. Se rentouttaa lihaksia ja mieltäni vähäksi aikaa.

Hierojani on välillä tehnyt minulle myös kuivaneulausta, jossa lihaksiin pistetään akupunktioneuloja. Se helpottaa jännityspäänsärkyä mutta voi laukaista migreenin.

Maaliskuussa pääsin rintojen pienennysleikkaukseen. Rintani kasvoivat imetyksen takia, mikä huononsi ryhtiäni. Se taas lisäsi hartiajumeja ja päänsärkyä.

Leikkaus ei ole vielä vienyt kipuja, mutta ryhtini on jo parantunut.

Botuliini on ollut yksi kivunhoitokeino. Sitä pistettiin molempiin ohimoihin, otsaan, purulihaksiin, päänahkaan ja hartioihin.

Hoito tepsi kerran, mutta toisella kerralla tehoa ei enää ollut.

Joskus saan jännityspäänsäryn taltutettua kuuntelemalla musiikkia ja kävelemällä samalla, juomalla vettä tai pyörittelemällä hierontapalloja hartioiden ja niskan kohdalla.

Kuntosali­harjoittelu auttaa välillä, koska se voimistaa lihaksia. Toisinaan se taas pahentaa särkyjä.

Nyt olen saanut ensimmäisen annoksen biologista lääkettä. Se pistetään kerran kuukaudessa, ja se auttaa migreeniin. Jännityspäänsärkyyn sillä ei ole vaikutusta.

Olen myönteinen ihminen perusluonteeltani, mutta päänsäryn vuoksi olen usein kiukkuinen ja väsynyt. Se tuntuu epäreilulta.

Ilman päänsärkyä voisin olla jaksavampi äiti. Lapset kuitenkin auttavat kestämään. Heidän vuokseen minun täytyy laittaa ruokaa, siivota ja olla läsnä, vaikka kuinka sattuisi.

Olen saanut paljon apua Facebookin vertaistukiryhmistä ja ystäviltäni, joista moni kärsii päänsäryistä. Kun kuulen muiden kokemuksia, tunnen, etten ole yksin kivun kanssa.

Särky on opettanut minua arvostamaan kivuttomia päiviä. Yksikin sellainen on maailman ihaninta. Silloin annan itsestäni 110 prosenttia kotona ja töissä.

En anna kivulle valtaa. Haluan elää tavallista arkea ja uskoa siihen, että vielä tulee keino, joka auttaa.”