Pöpöt kiinnostavat maailmalla, ja nyt ei puhuta korona­viruksesta. Terveyden, osittain jopa onnellisuuden ja nyt uusimpana myös kauneuden salaisuutta etsitään hyvinvoivasta mikrobiomista.

Ovatko hyvät pöpöt siis hehkuvan ja hyvinvoivan ihon takana? Niiden saloihin minua on luvannut perehdyttää Helsingin yliopiston ihotautien kliininen opettaja Alexander Salava.

Sopivasti ennen haastattelua kärsin pahasta kutinasta, ja koko kroppani kaulasta varpaisiin on nokkosrokon peitossa. On pakko heti tarkistaa Salavalta, onko tässäkin kyse mikrobiomista.

Onko huonovointinen iho merkki siitä, että mikrobiomi on epäkunnossa? Tai voiko mikrobiominsa tuhota vähäisillä unilla, väärällä ruoalla tai stressaamalla?

– Ei voi, Salava rauhoittelee.

Hän jos joku tietää. Lääketieteen tohtori Salava on tutkinut aihetta jo vuosia.

Mutta voisiko hyvistä pöpöistä saada enemmän irti vaikka ihonhoidossa? Näin moni uskoo.

Kerrataan aluksi perusteet. Kuten suolistolla, iholla on oma mikrobiominsa. Se tarkoittaa iholla eläviä mikrobeja, kuten bakteereita, viruksia, sieniä ja pieneliöitä. Tämän porukan yhteispeli ja hyvinvointi ovat tärkeä asia, sillä kun mikrobiomi on tasapainossa, iho, kuten itse ihminen, voi hyvin.

Mikrobiomi on kuin sormenjälki, jokaisella täysin erilainen. Se, millainen mikrobiomi sinulla on, riippuu muun muassa syntymäpaikastasi ja elintavoistasi. Siksi Brasilian São Pauloon syntyneellä on luultavasti hyvin erilainen mikrobiomi kuin Suomessa syntyneellä.

Bakteerikanta alkaa muodostua heti kun lapsi siirtyy kohdun steriilistä ympäristöstä synnytyskanavan kautta ulkomaailmaan. Siksi alatiesynnytys on bakteerikannan kehittymiselle hyvä asia.

Ja taas Salava toppuuttelee: iho-ongelmat kuten akne eivät johdu siitä, että on sattunut syntymään sektiolla. Akne johtuu molempien vanhempien geeniperimästä, kun taas mikrobiomi kehittyy lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.

Varhaisten vuosien jälkeen mikrobiomi pysyy yllättävän muuttumattomana. Tämäkin on tosin suhteellista. Ihminen on sen verran monimutkainen kokonaisuus, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Iho on oppiva elin, Salava sanoo.

Kuitenkin jostain syystä meillä Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa atopiaa ja aknea on merkittävästi enemmän kuin kehittymättömämmissä maissa.

Ilmasto ei selitä eroa, sillä ei tarvitse kuin ylittää itäraja ja tilanne on siellä täysin toinen. Syytä ei vielä tiedetä. Pesemmekö itseämme liikaa, kasvammeko liian steriilissä ympäristössä, käytämmekö liikaa kosmetiikkaa, syömmekö väärin?

– Kannattaa muistaa, että iho on rajapinta, aivan kuin suolistokin. Se suojaa meitä ulkomaailman ärsykkeiltä, sanoo Alexander Salava.

Probioottinen kauneudenhoito on tämän hetken suurimpia kauneustrendejä. Kosmetiikkafirmat isoista pieniin, luonnonkosmetiikasta perinteiseen kosmetiikkaan, kehittävät nyt hyvillä pöpöillä terästettyjä tuotteita.

Tuotekehityspäällikkö Terhi Pesonen Lumenelta lupaa kertoa tarkemmin.

Mikrobiomia tasapainottavassa ihonhoidossa on kyse probiooteista, prebiooteista ja postbiooteista. Probiootit ovat eläviä bakteereita. Niitä hyviksiä. Yksinkertaistettuna probiootit tasapainottavat ihon mikrobiomia viemällä elintilaa pahiksilta.

Mitä monimuotoisempi mikrobiomi on, sitä vahvempi se on. Näitä hyviksiä löytyy kosmetiikan ainesosaluetteloista nimillä Lactobacillus, Lactococcus, Leuconostoc, Nitrosomonas, Bacillus. Ikävä kyllä juuri probioottien käyttäminen kosmetiikassa ei ole lainkaan yksinkertaista.

– Ihonhoitotuotteissa elävien mikrobien hyödyntäminen on hankalaa, sillä turvallisuuden takia tuotteisiin lisätään säilöntäaineita, jotka vaikuttavat probioottien kasvuun.

Säilöntäaineet siis tappavat elävät bakteerit, ja siksi kosmetiikassa käytetäänkin lähinnä postbiootteja eli niin sanotusti kuolleita bakteereja. Postbiootteja pidetään turvallisena ja hyvin säilyvänä vaihtoehtona probiooteille.

Postbiootteja lisätään voiteisiin, seerumeihin ja puhdistustuotteisiin. Sen lisäksi, että postbiootit vahvistavat ihoa, osassa on huomattu olevan kosteuttavia ominaisuuksia. Kun kosteustasapaino on kunnossa, iho voi hyvin.

Postbiooteilla uskotaan olevan eläviä probiootteja vastaavia vaikutuksia, mutta Lumenen Pesonen myöntää, että kuolleiden bakteerien hyödyn osoittaminen verrattuna eläviin bakteereihin tarvitsee vielä paljon lisätutkimusta.

Prebiootit taas ovat probioottien ruokaa. Ne mahdollistavat suotuisille bakteereille hyvän elinalustan. Nykyään yhä useammassa voidepurkissa on tätä probioottien ruokaa, jotta iho pysyisi mahdollisimman vahvana.

– Prebioottien vaikutus ihon mikrobien kasvuun on pystytty todentamaan laboratoriokokeissa. Useilla prebiooteilla on myös huomattu olevan ihoa kosteuttavia ominaisuuksia, Terhi Pesonen kertoo.

Mikrobiomia on tutkittu jo 1960-luvulta asti. Silti sen merkitys ihon hyvinvoinnille on yhä epäselvä.

– Vieläkään ei tiedetä, onko mikrobiomi ihosairauksissa muna vai kana, syytön vai syyllinen, Salava sanoo.

Probioottien hyödyistä on jo merkittävää näyttöä suolisto­sairausten hoidossa. On myös vähäisiä viitteitä siitä, että probiooteilla, joko suun kautta nautittuna tai voiteissa, voitaisiin lievittää atooppista ihottumaa.

Salavan mukaan koululääketiede ei ole silti onnistunut todistamaan, että kosmetiikka vahvistaisi mikrobiomia.

Kosmetiikkafirmat ovat ainakin toiveikkaita.

Lumenen Pesosen lisäksi soittokierroksella probiootisen kosmetiikan tulevaisuuteen uskovat niin luonnonkosmetiikkamerkin Mádaran edustajat kuin Lancômen tuotekehitysjohtaja Annie Black.

Blackin mukaan yrityksen tietämys ihon mikrobiomista perustuu muun muassa 62 kliiniseen testiin.

– Tutkimuksissa on pystytty todistamaan, että probiootit vahvistavat immuunijärjestelmää ja se, mikä toimii ihmisen sisällä, toimii myös iholla. Kasvot paljastavat nopeasti, voiko ihminen hyvin, Black sanoo.

Vaikka mikrobiomi pysyy periaatteessa muuttumattomana, se ottaa iskuja elintavoista: esimerkiksi koronasta ja siitä johtuvasta maskipakosta sekä desinfiointiaineista. Tai esimerkiksi UV-säteilystä, lääkityksistä, sairauksista, matkustelusta ja elintavoista.

Oma nokkosihottumani hävisi yhtä nopeasti kuin tulikin. Yhtenä aamuna heräsin, ja se oli poissa. Ihottuma johtui todennäköisesti stressistä sekä atopiasta, joka altistaa aikuisiässä nokkosihottumalle.

Mikrobiomille tasapaino on kaikki kaikessa. Kun mikrobeja on sopivassa suhteessa, huonot bakteerit, kuten Staphylococcus aureus, eivät saa liikaa valtaa. Jos elämässäsi on stressaava vaihe ja elät vähän epäterveellisesti, et voi täysin tuhota mikrobiomiasi, mutta voit hetkellisesti heikentää juuri sinun tasapainoasi.

Yksilöllistä on sekin, millainen kenenkin tasapaino on. Ei ole jokaiselle sopivaa reseptiä siihen, miten ihoa pitää hoitaa. Jokaisen iho ja keho ovat yksilöllisiä.

Alexander Salava kehottaa pysymään ihonhoidossa kohtuudessa. Liiallinen hoitaminen voi aiheuttaa suun­ympärysihottumaa, ruusufinniä tai jopa aknea. Ja vaikka luonnossa liikkuminen on tutkitusti hyväksi iholle, luonnonkosmeettiset ainesosat eivät välttämättä sitä ole.

– On syytä tiedostaa, että kasvien vaikuttavat aineet, kuten teepuuöljy, ovat myrkkyjä, joilla kasvi suojaa itseään.

Koska pöpötutkimus on toistaiseksi suhteellisen alussa, probioottituotteiden mahtipontisiin lupauksiin kannattaa suhtautua vähän varautuneesti. Silti hyville pöpöille ei kannata tässä vaiheessa kääntää selkäänsä.

Salavalla on vielä yksi neuvo: kuuntele ihoasi ja kokeile, mikä tuntuu hyvältä.

Jos jokin tuntuu hyvältä, se on luultavasti sitä.

Juttua varten on haastateltu myös Mádaran perustajaa Lotte Tisen­kopfa-Iltnerea ja kouluttajaa Karina Zandberga-Palmaa.

Iho on suojamuurisi ulkomaailman ärsykkeitä vastaan. Kun sen luonnollinen puolustuskyky on kunnossa, iho kestää paremmin kylmenevät ja kuivenevat säät.

Tasapainoinen iho voi hyvin. Naamioi se pehmeäksi yöllä. Suihkuta kasvoille suojaa vaikka kesken työpäivän. Puhdista iho mahdollisimman hellä­varaisilla aineilla.

Kosteuta, vahvista ja suojaa myös hiuspohjasi ja vartalosi iho. Kosteutettu iho voi hyvin.